Artikkelin lähde Kaleva
Oma ja muiden identiteetti rakentuu myös paikan mukaan. Siksi Oulun läänin lakkauttaminen oli menetys sekä nimenä että alueen jäsentäjänä.
Pohjoisen maantiede on monille ongelma. Esimerkkinä käyvät television sääkartat. Välillä "pohjoinen" alkaa Jyväskylän korkeudelta, välillä se on pohjoisin Lappi. Pohjois-Suomi siis rajataan 500 kilometrin tarkkuudella. Selkeämpää on joskus puhe "entisestä Oulun läänistä".
Tietämättömyys Oulusta on yllättävän yleistä ja aiheuttaa ongelmia koko Pohjois-Suomelle koska Oulun kehitys vaikuttaa laajasti.
Pääkaupunkiseudulle keskittynyt hallinto ja päätöksenteko eivät riittävästi näe pohjoisen mahdollisuuksia. Ehkä EU-jäsenyyden myötä on suuntauduttu niin aktiivisesti Brysseliin, että pohjoinen ja laajemmin Barentsin alue ei ole juuri kiinnostanut.
Oulun seudun näkemykset eivät riittävästi kanna valtion hallinnossa, valtamediassa, eivätkä investoivissa yrityksissä.
Jokainen meistä joutuu valistamaan etelän keskustelukumppaneita pohjoisen asioista. Kiusallista on kumota väitteitä siitä, että etelä elättää pohjoista. Olemme tottunet ajattelemaan päinvastoin. Luotamme omaan tekemiseen. Sille on historialliset juurensa. Isovanhempamme ovat varhain puhuneet itsenäisestä "Pohjois-Suomen tasavallasta". Perusteluna on ollut elinvoima. Täältä on turvattu valtakunnan energiatuotanto sekä mittavat teollisuuden puuvarat.
Kuva pohjoisesta ja Oulusta muuttui 80-luvulla radikaalisti ja positiivisesti. Olemme liikaa uskoneet mielikuvan pysyvyyteen. High tech-tuloksia tuottavasta innovaatiojärjestelmästä on raportoitu liki 40 vuotta "Oulu-ilmiönä", maailmanluokan ict-kaupunkina. Sitä kaupunki on ollut ja on edelleenkin. Koko seutu on kasvanut sen ansiosta suhteellisesti nopeimmin pohjoismassa.
Olemme aikalailla hehkuttaneet menestystämme. Oulu onkin välillä aivan oikein nähty yhtenä Suomen kehityksen takaavista keskuskaupungeista. Silläkään ei ole ollut vain positiivisia seurauksia. Esimerkiksi valtion laitoksia ei tänne ole kymmenen vuoden aikana alueellistettu. Perusteluksi on esitetty, että "Oulu selviää omillaan".
Oulu-kuva - osaajien toiminta- ja kasvualusta - on taas hämärtymässä, toisin kuin Nokian kasvun vuosina. Oulun sivuuttaminen valtion ict-keskuksen sijoittamisratkaisussa on tästä esimerkki.
Pohjois-Pohjanmaa maakuntana sekoittuu Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Perä-Pohjolan kanssa. Pohjoisen ison kuvan ja edunvalvonnan kannalta olisi viimeinkin harkittava nimen muuttamista Oulunmaaksi. Tätä esitti maakuntahallituksen puheenjohtajana Pauli Saapunki jo 2003.
Kansainvälisissä yhteyksissä on 2009 alkaen puhuttu Council of Oulu Region’ista. Oulunmaa korostaisi osaltaan Koillismaan ja jokilaaksojen omaleimaisuutta, rikastuttaisi niiden sekä Lapin ja Kainuun kanssa yhteistä pohjoisen kuvaa.
Oulunmaan profiloinnin ohittamaton osa on Perämerenkaari, Suomen ja Ruotsin 700 000 asukkaan rannikkoalue. Kehityksen takeena ovat merkittävät koulutus- ja tutkimuskeskittymät, kansainvälinen teräs-, metsä-, kaivannais- ja kemianteollisuus, ict-osaaminen, matkailu, muu elinkeinopohja ja palvelut.
Perämerenkaaresta ei silti juuri puhuta edes Pohjois-Suomessa. Onko syynä perinteinen hallintoaluepuhe, tätä nykyä avi- ja ely-alueista ja Pohjois-Pohjanmaasta?
Tarvitsemme itsekin paremman kuvan pohjoisesta, sen mahdollisuuksista ja naapureista. Tyydyimme pitkään ’nokialaisittain’ uskomaan kasvuun. Yhteisömme on toki tärkeällä tavalla kansainvälistynyt. Kysyä silti sopii, onko sekin ollut hieman yksipuolista bisneksen ruokkimaa kansainvälisyyttä.
Paremmalle omalle Oulu-kuvalle on hyödyksi nähdä kehityskaaremme syvemmin, ei vain uusina brändeinä. Yliopiston synty tarjoaa tähän oivan esimerkin. Päädyttiinhän Oulussa monitiedekuntaiseen yliopistoon jo 50 vuotta ennen innovaationa esillä pidettyä Aalto-yliopistoa.
Yliopiston synnylle on juuret Oulussa koulu- ja kulttuurikaupunkina, teollisessa perinteessä, merenkulussa ja kansainvälisyydessä raja-naapureiden kanssa. Melkeinpä itsestäänselvyys oli, että yliopistoon tuli alussa myös teknillinen tiedekunta.
Vaikuttavan kasvun ovat taanneet vahvat tekninen, luonnontieteellinen ja lääketieteellinen tiedekunta. Niiden rinnalle tarvitaan vahvempia humanistis-yhteiskunnallisia oppialoja. Yhdessä ne edistäisivät juuri nyt tarvittavaa eri alojen synergiaa, monipuolisia palveluja ja elinkeinoja. Ict-alan hallittua osaamista tarvitaan paljon laajemmin kuin esillä pidettyihin matkapuhelinten teknisiin ominaisuuksiin. Tämän olisimme kansainvälisiin yliopistoesimerkkeihin tukeutuen voineet nähdä jo aikaisemminkin.
Ict-painotusta elinkeinopolitiikassa kuvaa kaupungin panostaminen moottoritiehen Kuusamon suuntaan, Ruskoon. Näimmekö tuolloin riittävästi pohjoisen logistiikan kehitystarpeita päätyessämme jälkirahoitteiseen tiehankkeeseen? Olisivatko valtatie 4 ja meriväylä vauhdittaneet enemmän elinkeinojen kehittymistä?
Oulu pitää aktiivisesti ja laajasti esillä pohjoisen mahdollisuuksia. Euroopan kaupunkialueiden merkityksen tavoin Oulunmaa olisi nimenä luonnollinen osa maakunnan ja pohjoisen edunvalvonnan ja vetovoiman vaikuttavuuden varmistamista.
Artikkelin lähde Kaleva