Nainen-sarjalle syntyi neljäs osa

Kuoroharjoituksissa mustan flyygelin päälle kertyi vuosi sitten kokoelma taiteltuja ruutupapereita. Laulun lomassa tartuttiin kynään - runoiltiin, ikuistettiin ajatuksia rakkaudesta. Siirappisia nuoruusmuistoja, ihan tavallista arkirakkautta, mutta myös pelkoa ja riitaa. Kaikki halukkaat saivat kynäillä omat ajatuksensa teokseen, joka tilattaisiin säveltäjä Kari Pappiselta.
Idean takana omaa kynäänsä teroitteli naiskuoro Merikosken Laulun taiteellinen johtaja, Marita Kaakinen.
"Käytän sävellystyössäni usein kuorolaisten kirjoittamia tekstejä. Ne ovat aitoja, suorasanaisia ja kekseliäitä. Ajattelin, että näin selkeän ja kiehtovan aiheen ympäriltä kasvaa monenmoisia ajatuksia. Ja niinhän sitten kävi. Rakkaus on asia, jonka moni haluaa jakaa."
Syyskuussa tilausteos oli valmis. Nuhjuisista ruutupapereista muotoutui Pappisen käsissä seitsemän sävellystä rakkauden autuutta ja rosoa, teos nimeltä Punainen.
"Paperipino aiheutti melkoisen runsaudenpulan, ja intensiteetissään varsinaisen syväsukelluksen naisen maailmaan", Kari Pappinen paljastaa.
Vaikeiden valintojen jälkeen sävellettäväksi jäi kourallinen erityyppisiä tekstejä. "Toivon niiden tarjoavan mahdollisimman monipuolisen ja koskettavan kirjon rakkaudesta."
Vuosi sitten Vuoden kuoroksi valittu Merikosken Laulu astuu pian estradille kantaesittämään Punaisen, mutta myös iloitsemaan Naiskuoroliiton antamasta tunnustuksesta.
"Vaikka saimme Punaisen käsiimme jo syksyllä, niin pian joulukonserttien valmistelu vei mennessään", kertoo Tiina Saukkoriipi-Haapala, joka toimii Merikosken Laulun puheenjohtajana ja varalaulunjohtajana. "Vaatii kuorolaisilta sitoutumista ottaa haltuun uusi konserttiohjelmisto muutamassa kuukaudessa."
Punaisen tarina ei lopu Helsingin kantaesitykseen. Teos on tarkoitus taltioida jatkumoksi Merikosken Laulun Nainen-levytrilogialle, joka on syntynyt Kaakisen ja Merikosken Laulun kymmenen yhteisen vuoden työn tuloksena.
Naiseuden iloja ja suruja käsittelevä Moninainen, hengellinen Olennainen sekä talven ja joulun tunnelmia maalaileva Ainainen saavat seurakseen levyllisen rakkautta.

Artikkelin lähde Kaleva