Artikkelin lähde Kaleva
Esko Aho Kaleva
Oulu Asiantuntijat ovat harmitelleet, ettei Oulun matkakeskuksesta järjestetty kymmenen vuotta sitten avointa arkkitehtuurikilpailua, vaikka hanke oli kaupungin kannalta erittäin keskeinen ja mer-
kittävä.
Kilpailun avulla olisi voitu saada vaihtoehtoisia näkemyksiä keskuksen ja koko Oulun laajan ratapiha-alueen suunnitteluun.
Kun Lemminkäinen Talo Oy paraikaa hakee Oulun kaupungilta matkakeskuksen tontin asemakaavaan muutosta, ei arkkitehtuurikilpailusta taaskaan puhuta halaistua sanaa, vaikka rakentamisen luonne ja ulkonäkö ovat olennaisesti muuttumassa.
Keskeisin syy nykyiseen hiljaisuuteen kilpailuasiassa on se, ettei kaupunki voi järjestää kilpailua toisen omistamalle tontille. Lemminkäinen taas haluaa päästä mahdollisimman pian töihin käsiksi omien suunnitelmiensa mukaan.
Paras selitys alkuvaiheen kilpailuttamatta jättämiselle on se, että viime vuosikymmenen alussa ei vielä tiedetty, mistä kilpailtaisiin. Maanomistajilla ei ollut tarkkaa käsitystä siitä, mitä alueelle pitäisi sijoittaa.
Asemanseudun keskustan puoleinen osa saatiin rakentamiskelpoiseksi asemakaavan muutoksella. Samalla tehtiin alustava yleissuunnitelma myös Raksilan puolelle rataa.
Kaupungin nykyisen virkamiesjohdon mielestä matkakeskushanketta on mahdollista ohjata riittävästi asemakaavan muutosprosessin ja maankäyttösopimusten kautta.
"Kaavoitus on kaupungin monopoli, joten kaupungilla on paljon vaikutusvaltaa siihen, miltä lopputulos näyttää", sanoo Oulun yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden ja liikelaitosten apulaiskaupunginjohtaja Matti Matinheikki.
Lemminkäinen esittää ensin kaupungille, miten se haluaisi matkakeskuksen toteuttaa. Lautakunta käsittelee asioita luonnos- ja ehdotusvaiheiden aikana useampaan kertaan. Lautakunta saa myös palautetta osallisilta ja tekee lopulta esityksen asemakaavasta valtuustolle.
Matkakeskuksen suunnittelun aloitti VR omistamalleen tontille yhdessä silloisen liikenneministeriön kanssa. Tarkoitus oli saada rautatieasema ja linja-autoasema saman katon alle.
Kaupunki ei tiettävästi ole koskaan omistanut matkakeskuksen maa-alueita. Ei ainakaan rautatien rakentamisen jälkeen.
VR valitsi yhteistyökumppaniksi ja kiinteistöjalostuksen asiantuntijaksi rakennusliike Palmberg Oy:n. Myöhemmin VR myi maa-alueen Lemminkäinen Talo Oy:lle, johon Palmberg oli fuusioitunut.
Kauppaan sisältyivät myös merkittävät rakennusoikeudet, jotka olivat syntyneet asemakaavan mukana. Rakennusliike ei ottanut riskiä, että se olisi ostanut maa-alueen, jonka kaava ei ollut valmis rakennettavaksi.
Asemakaavaan tuli kaupungin puolelle ensin noin 9 000 kerrosneliömetriä liiketiloja, joita kaavan muutoksella hoidettu kellaritilojen käyttöönotto vielä lisäsi.
Pattitilanteeseen ajauduttiin vuonna 2011, kun mahdollinen sijoittaja, jolle matkakeskuksen konseptia ja maaomaisuutta suunniteltiin myytäviksi, vetäytyi hankkeesta. Muut sijoittajat eivät olleet kiinnostuneita lähtemään mukaan.
Matkakeskusta suunnittelee Lemminkäiselle oululainen arkkitehtuuritoimisto Juha Palda-nius Oy.
Käsiteltävänä olevan asemakaavan muutoksen myötä rakennettavien tilojen käyttötarkoitus muuttuisi suurelta osin aivan toiseksi kuin mitä alkujaan kaavailtiin. Käytännössä matkakeskuksesta tulisi kuin suuri asuintalokompleksi, jonka alakerrassa olisi matkakeskus ja liiketiloja.
Lemminkäinen haluaisi rakentaa poistuneiden liiketilojen sijaan kolme tai neljä 16-kerroksista asuntotornia. Matkakeskusosa säilyisi kutakuinkin entisellään.
Valtuuston aikoinaan päättämään kuusikerroksiseen rakennuskorkeuteen tulisi siis kymmenen kerrosta lisää ja alueelle satoja uusia asukkaita.
Liiketiloja katutasoon ja toiseen kerrokseen jäisi uudessa versiossa yhteensä noin 4 000 kerrosneliömetriä.
"Rahoitusrakenne on uudella konseptilla enemmän yhtiön omissa käsissä. Kun alueesta tulee näin voimakkaasti asuntorakennuspainotteinen, Lemminkäinen ei oletettavasti tarvitse siihen sijoittajaa", arvioi apulaiskaupunginjohtaja Matinheikki.
Matkakeskuksen osalta Lemminkäisellä on tällä hetkellä yhteistyösopimuksia muun
muassa Liikenneviraston ja VR:n kanssa.
Kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti matkakeskuksen asemakaava muutos on kuitenkin niin merkittävä, että se ansaitsisi laajan kansalaiskeskustelun.
Kriittisimmät voivat kysyä, pyritäänkö tässä kävelemään valtuuston aikanaan hyväksymien linjausten yli rakennusliikkeen ja virkamiesten yhteisvoimin.
"Kaupunki on teettänyt korkean rakentamisen selvityksen. Siinä todetaan, että radan varsi oli yksi niistä alueista, jonne korkeaa rakentamista olisi järkevä toteuttaa. 16 kerrosta ei tee vielä pilvenpiirtäjää, mutta asemakaavaprosessi näyttää, mille kannalle yhdyskuntalautakunta asettuu", sanoo Matinheikki.
Radan toisella puolella sijaitsevan linja-autoaseman ja Matkahuollon suuren tontin käytöstä kaupunki sen sijaan suunnittelee järjestävänsä arkkitehtuurikilpailun. Siinä osapuolina olisivat kaupungin lisäksi Senaatti-kiinteistöt, VR ja Liikennevirasto.
"Kilpailu on vasta idea-asteella. Kesän aikana tulemme lähestymään muita maanomistajia tässä asiassa. Kaupunkikuvallisesti alue on niin keskeisellä paikalla, että arkkitehtuurikilpailu olisi perusteltu", kertoo Matinheikki.
Ajatus ei ole uusi. Linja-autoaseman puolen arkkitehtuurikilpailua viriteltiin itse asiassa heti matkakeskussuunnitelmien alkuvaiheessa toistakymmentä vuotta sitten.
Tulevan vuoden aikana on aluksi tarkoitus saada aikaan esiselvitys rata-alueen kehittämisestä. Kaupunki on Matti Matinheikin mukaan jo ottanut ensimmäisiä askelia Liikenneviraston suuntaan.
"Kyse on liikenneteknisestä tarkastelusta, mutta sen pohjalta voimme aloittaa alueen muun suunnittelun, mikä tarkoittaa nykyisen linja-autoaseman ympäristöä ja radan toista puolta tulevan matkakeskuksen kohdalla. Suorakaiteen muotoinen alue rajautuisi poliisi- ja virastotaloon sekä eteläiseen alikulkuun."
Jos esiselvityksessä löytyy teknisiä ratkaisuja siihen, miten Etu-Lyötyllä VR:n käytössä olevia tavara- ja varastoalueita on mahdollista siirtää jonnekin toisaalle, ratapihoiltakin voi vapautua suuria alueita muuhun
käyttöön.
Artikkelin lähde Kaleva