Artikkelin lähde Kaleva
Antti Ervasti Kaleva
Oulu Ii viettää paraikaa 640-vuotisjuhliaan monenlaisin eri tapahtumin. Kunnan nimi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1374 virallisissa kirjoissa. Silloin Iistä perustettiin kappeli Pietarsaaren emäseurakuntaan.
Varsinainen hallinnollinen pitäjä Iistä tuli vuonna 1445. Suur-Ii oli nykyistä paljon suurempi paikkakunta, sillä se käsitti muun muassa Haukiputaan, Kellon ja Pudasjärven alueita.
Ii on Pohjois-Suomen vanhimpia kuntia. Vain Kemi-Tornio on hieman vanhempi, sekin 1300-luvulta. Vanhana emopitäjänä pidetty Liminka on nuorempi ja kuulunut aikoinaan Iihin.
Vuoden alussa aloitti FT Jari Okkosen johtama Oulun yliopiston tutkimusryhmä, joka alustavissa tutkimuksissaan löytää Iistä asutushistoriaa myöhäiselle rautakaudelle saakka.
Pohjois-Suomi ei ollut silloinkaan eristyksistä Euroopasta, ja Ii oli 1400-luvulla Pohjois-Pohjanmaan tärkeimpiin kuuluva kauppapaikka. Ryhmä olettaa siksi Iin olleen kaupan kannalta keskeinen alue myös myöhäisellä rautakaudella eli vuosien 800-1250 aikoina.
Iin Kulttuurikauppilassa asuva taiteilija Sanna Koivisto arvelee tehneensä historiallisen löydön naapureidensa kanssa, kun he löysivät hiljattain todennäköisesti 1600-luvulta peräisin olevan vanhan kartan. Kartassa näkyy kirkon omistamia rakennuksia Kulttuurikauppilan alueella. Ne ovat Koiviston mukaan kirkon näköisiä.
"Vertailimme eri karttoja ja tulimme siihen tulokseen, että tässä Kulttuurikauppilassa on ollut kirkon omistama vanha kiinteistö ja toinen Suvantolassa. Naapurit ovat kertoneet löytäneensä vanhoja rautaesineitä perunapelloistaan", Koivisto sanoo.
Hän aikoo kertoa kartasta Pohjois-Pohjanmaan museolle ja Oulun yliopiston arkeologian laitokselle, jotta asiaan saadaan täysi selvyys.
Villein arvaus voisi olla, että Kulttuurikauppilassa olisi voinut olla kirkko. Lähellä olevaa törmää kutsutaan Kirkkotörmäksi, koska Iin kirkkoon menossa olleen väen on arveltu rantautuneen siihen jokivarrelta tullessaan.
"Onhan tuossa Kaivoksenrantakin lähempänä kirkkoa. Miksi veneillä ei ole menty sinne? Joka tapauksessa tämä on hyvin vanhaa asutuspohjaa, ja Iijoen merkitys kulkuväylänä on ollut aivan valtava", Koivisto toteaa.
Hän koettaa hillitä innostustaan ja arvelee, että ehkä karttaan merkityt rakennukset ovat todennäköisemmin seurakunnan omistamia muita suuria rakennuksia kuin kirkkoja.
Juhlavuoden työryhmän puheenjohtaja, Iin hallintojohtaja Erkki Taskila sanoo 640:n olleen sopivan pyöreä luku lähteä juhlimaan kuntaa. Aiemmin vastaavanlaisia isoja juhlia ei ainakaan vähään aikaan ole Iissä vietetty.
"Pienellä budjetilla mennään. Vain 20 000 euroa on käytettävissä juhlallisuuksiin. Suunnittelussa on pyritty huomioimaan erityisesti nuoret. Heille on luvassa loppuvuonna itsenäisyyspäivän vastaanottojuhla, jonka nuorisovaltuusto suunnittelee. Kouluilla pidettiin myös juhlavuoden logokilpailu", Taskila kertoo.
Kilpailuun lähetettiin 122 ehdotusta, joista parhaaksi valittiin Iin lukiota käyvän Emma Häyrysen teos. Siinä vihreä nauha heiluu tuulessa muodostaen kaksi ihmishahmoa ja sanan Ii.
Artikkelin lähde Kaleva