Artikkelin lähde Kaleva
Esko Aho Kaleva
Oulu Kärsämäkeläinen Kusti Järnfors oli helmikuussa 1938 poikansa Reinon kanssa hakemassa suoheiniä nevalta, kun he yllättäen löysivät kaksi yhteen sidottua ilmapalloa, joiden mukana oli viestilaput.
Niissä kaksi hollantilaisen
Roermondin kaupungin koululaistyttöä välitti maailmalle ilouutisen, että kuningatar Julianalle ja prinssi Bernhardille oli syntynyt Beatrix-niminen tytär.
Viestit oli siis lähetetty matkaan aikaisintaan tammikuun 31. päivänä 1938 osana 40 pallon rypästä.
Kärsämäki pääsi maailmankartalle, kun Euroopan ja Yhdysvaltain tiedotusvälineet kiinnostuivat tästä mukavasta loppukevennyksestä tiukassa tilanteessa sodan aattona. Hollannista muun muassa postitettiin Kärsämäelle kiitoskirjeitä.
Viime vuonna samainen pikku Beatrix luopui jo kuningattaren kruunustaan kruununprinssi Willem-Alexanderin hyväksi.
Valtaistuimelle Beatrix oli noussut 42-vuotiaana vuonna 1980. Hänen mukanaan päättyi Hollannin kuningattarien yli satavuotinen valtakausi.
Nelisen vuotta sitten kuultiin Suomessa Ylen radio-ohjelma, jossa toimittaja Kare Eskola kertoi Wolfgang Amadeus Mozartin "Pariisilaisesta" ja "Prahalaisesta" sinfoniasta.
"Eskola heitti ohjelmassa huumorilla, että miksei Suomessa voisi olla vaikka ’Kärsämäki’-sinfonia. Kärsämäellä tästä innostuttiin. Minua lähestyttiin kirjeellä, jossa tiedusteltiin, kiinnostaisiko minua Kärsämäki-projekti", kertoo helsinkiläinen säveltäjä Uljas Pulkkis (s. 1975).
"Koska minulla itselläni ei ole mitään siteitä Kärsämäkeen, kysyin löytyisikö sieltä jotain kiinnostavaa tarinaa sävelteoksen pohjaksi, ettei paikka jäisi pelkästään nimen asteelle. Kirkkoherra Jorma Niinikoski sitten kertoi tämän ilmapallotarinan."
Pulkkis tutki Kärsämäki-sinfoniaansa varten myös kärsämäkeläistä ja roermondilaista musiikkia.
Kärsämäeltä teoksessa soi vanhoja virsisävelmiä. Ne kulkevat kontrapunktissa muun materiaalin kanssa.
Pulkkiksen orkesterimusiikissa tapahtuu yleensä paljon, mutta hän ei tunnustaudu säveltäjäksi, joka olisi suunnannut ankaran sarjallisuuden taisteluista vapaan tonaalisuuden suuntaan.
"Sävellykseni ovat enemmän spektraalimusiikkia, ne perustuvat yläsävelsointuihin. Aikaisemmin käytin mielelläni mikrointervalleja, mutta kantapään kautta olen huomannut, etteivät ne oikein onnistu orkestereiden nykyisillä harjoitusajoilla."
Pulkkis kertoo pitävänsä kimmeltävistä, rikkaista orkesteritekstuureista.
"Kärsämäki-sinfoniassa tyyli on puolitoista vuotta sitten kantaesitetyn Dragonfly-sellokappaleen kaltainen, mutta vähän laveammalla pensselillä vedetty. Olen lieventänyt tasavireisyyteen päin. Musiikkini on alkanut kuulostaa kolmisointuisammalta."
Sinfonian virallinen nimi on (Matkantekoa) ja neliosaisen teoksen 45 minuutin mittaan mahtuu monenlaista kiinnostavaa. Muoto on sinfoninen pää- ja sivuteemoineen.
"Vilkkaampi ja rauhallisempi teema nivotaan yhteen viimeisessä Kevät-osassa, kun laulaja tulee mukaan. Kyseessä on syntymän allegoria; siinä on käytetty vanhoja saksalaisia tekstejä, joissa kerrotaan kevään heräämisestä."
Frosteruksen koululla 15. toukokuuta tapahtuvaa kantaesitystä on tulossa seuraamaan ainakin Hollannin suurlähettiläs sekä Suomi-Hollanti-seuran edustajia.
Lauluosuuden sinfoniassa esittää jo pitkään Hollannissa asunut mezzosopraano Virpi Räisänen. Orkesterina on Tapio von Boehmin johtama Oulu Sinfonia.
Uljas Pulkkis tietää hyvin, että hän kuuluu samaan suomen kielen knoppologiaan kuin Ossi Runne.
Hyvin harva osaa suoralta kädeltä sanoa, miten Pulkkis-nimi tulisi taivuttaa. Moni luulee sen olevan peräisin jostakin Baltiasta, vaikka todellisuudessa kyseessä on ruotsinkielinen sukunimi Pohjanmaalta.
"Lahti on ruotsiksi Lahtis ja Tolkkinen Tolkis. Pulkkinen on Pulkkis. Taivuta kuitenkin, että Pulkkiksen", säveltäjä neuvoo. Häntä komppaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Uljaksen isä on Göran Pulkkis.
Samalla tavalla Pulkkiksen kanssa käyttäytyy muun muassa Bjarne Kalliksen nimi, kun taas Runne taipuu säveltaiteilijan oman toiveen mukaisesti genetiivissä "Runnen".
Pulkkiksen vanhemmilla taisi myös käväistä kieli poskessa, kun he keksivät pojilleen etunimiä: Uljaksen koko nimi kuuluu Uljas Voitto ja veli on Taisto.
Artikkelin lähde Kaleva