Artikkelin lähde Kaleva
Kari Sankala TEKSTI
JARMO KONTIAINEN KUVAT
Vau! Mahtava!
Ensimmäiseksi mieleen hyppää raastuvanoikeuden istuntosali jostakin 1960- ja 1970-lukujen taitteesta. Oulun kaupunginvaltuusto piti samassa tilassa kaupungintalolla kokouksensa.
Oikeus- ja valtuustosali sijaitsi tuolloin nykyisen kaupungintalon sisääntuloportaikon paikalla.
Sama jyhkeä, tummanruskea sävy huonekaluissa. Ennen kaikkea arvokkuutta, valtaa.
On veljillä draaman ja rekvisiitan tajua.
Ei olla raastuvassa eikä valtuustossa, ollaan oululaisten vapaamuurareiden pyhimmässä - temppelissä.
Sitten silmät alkavat etsiä yksityiskohtia. Syvänsininen katto täynnä pieniä valoja. Aivan kuin Pehkolanlammen palaneessa savusaunassa, paitsi että siellä katto oli hiilenmusta.
Tähtitaivas. Tähtikuviot kerrotaan asemoidun temppelin käyttöönottopäivään 10. tammikuuta 2013.
"Missään ei ole feikattu. Arkkitehti sanoi, että rakennetaan sillä silmällä, että tämä kestää sata vuotta", kertoo oululaisten vapaamuurareiden kattojärjestön Oulan Killan hallituksen puheenjohtaja Jarkko Marttila.
Arkkitehdillä Marttila tarkoittaa Jorma Teppoa, joka arvattavasti on vapaamuurareita?
Sitä pitäisi tietenkin kysyä Tepolta.
"Kukin saa itse kertoa, onko hän vapaamuurari vai ei. On kohteliasta, ettemme huutele asioita toisten puolesta", opastaa Suomen suurmestari Juhani Vuori.
Vuori on kaikkien suomalaisten vapaamuurariloosien Suomen suurloosin pomo, demokraattisesti tehtäväänsä valittu.
Vapaamuurareihin kuuluvia on viime viikot tympinyt puhe vallan, politiikan ja rahan kytkemisestä heidän harrastustoimintaansa.
"Vapaamuurarit ei järjestönä tunne Hyvä veli -systeemiä. Esiin nostetut asiat eivät liity järjestöön, vaan kyse on yksittäisten ihmisten toiminnasta. Rikoksiin hairahtuneita ei hyväksytä. Raja on ehdollisessa vankeustuomiossa", Vuori sanoo.
"Temppelissä ei puhuta politiikasta eikä uskonnosta."
Vapaamuurareita kummaksuttaa, että verkottumisesta on noussut häly. Sitähän vaaditaan kaikkialla.
Näytän kaksi erilaista nimilistaa, joissa pitäisi olla lueteltuina kaikki oululaiset veljet.
Vainajia, ihan muiden kaupunkien loosinumeroita. Listat eivät siis ole oikeita?
Väärissä listoissa ei ole muita Oulun kaupungin virkamiehiä kuin eläkkeellä oleva asemakaavapäällikkö ja kulttuurijohtaja.
Saan heti kuulla, että asemakaavapäällikkö ei ole killan jäsen. Mureniko siinä orastava teoria rakentamisen ja kaavoituksen yhteydestä? Hienoa, jos mureni.
Muuten näyttää siltä, että erityisesti lääkäreitä ja oikeusoppineita kiinnostaa verkottuminen.
Oulan Killan tiloja käyttää kahdeksan loosia. Killan kirjoilla on loosien kautta 338 vapaamuuraria. Kilta on rekisteröity yhdistys. Se hoitaa taloutta kuten temppeliä.
Vapaamuurarien kokoontumisten sisällöstä vastaavat ne loosit.
Sensaatiojutut uusien muurariveljien sukukalleuksien tervauksesta ovat kuulemma Turun kaupungin rakennusvalvonnan sisäistä kesähuumoria, eivät vapaamuurarien rituaaleja.
Tervaus on simputusta aivan kuin pahimmillaan yläasteen ökökasteet tai armeijan rättisulkeiset.
"Ilmeisesti viraston työntekijöistä joku oli kuulunut meihin. Siitä yhteysväite. Ihan perätön juttu", Vuori sanoo.
Tosiaan, temppelissä ei näy tervasutia eikä istuimilla ole mustia höyhentyynyjä.
Katon lisäksi temppelissä katseen vangitsee lattia ja sen mustavalkoinen ruudukko.
Kaksi kuningas Salomonin temppelin pylvästä - toisen päällä on maapallo, toisen tähtipallo. Päivä ja yö.
Kaikilla niillä on symboliset merkityksensä, joita tarvitaan opetuksessa. Opetuksiin liittyvät vanhan testamentin legendat.
"Yritetään kasvattaa itseä paremmaksi ihmiseksi. Siinä se on koko idea", Marttila sanoo.
Toisessa päässä salia on iso G, ei Pikku-G. Se g on se räppäri.
G paljastaa, että veljillä on vain yksi korkein voima. Onko se jumala vai mikä? Vapaamuurarijärjestöihin on pääsy niin kristityillä, muslimeilla kuin juutalaisilla.
Voisiko tästä löytyä syy siihen, että Adolf Hitler kielsi valtaan päästyään Saksassa vapaamuurareiden toiminnan?
Kielto heijastui Suomeenkin. Toiminta oli meillä pitkään pysähdyksissä.
Vastapäätä salia löytyvät urut. Urkuja tarvitaan temppelin rituaaleissa. Niistä rituaaleista ja opetuksista temppelin herrat eivät kerro.
Sen verran paljastetaan, että uruilla soitetaan Jean Sibeliuksen musiikkia, paljon muuta kuin Finlandiaa. Sibeliuksen tiedetään säveltäneen ihan vapaamuurareita varten musiikkia.
Sibelius oli Suomen ensimmäisiä vapaamuurareita aivan kuten presidentti Risto Ryti.
Vapaamuurarit saivat järjestönä virallisesti alkunsa 1717 Englannissa, kun muhkeita kivikirkkoja rakentaneet muurarit kokoontuivat työpäiviensä päätteeksi pubeihin.
Oulun temppelin eteistiloissa
ruuan ja juoman tarjoilee Ravintola 45 Special.
Suomeen järjestö tuli Amerikan tuliaisina heti, kun siellä käyneet suomalaiset palasivat itsenäistyneeseen kotimaahansa. Amerikansuomalaiset olivat lännessä nähneet kylttejä Masonic Hall eli Muurarien talo. Jenkeissä kyltit ovat yhä katukuvassa.
Suomen ensimmäinen loosi perustettiin Helsinkiin vuonna 1922. Ouluun, kansainväliseen Pohjois-Skandinavian pääkaupunkiin, ensimmäinen loosi perustettiin niinkin myöhään kuin vuonna 1961.
Kiltatilat löytyvät Ravintola 45 Specialin päältä neljännestä kerroksesta Saaristonkatu 12:sta. Vanha temppeli oli rakennuksen kolmannessa kerroksessa.
Vapaamuurareilla on oma perussääntönsä. Jarkko Marttilan mielestä toiminta kiteytyy kolmospykälään:
"Suomen vapaiden ja oikeutettujen muurarien järjestön tarkoituksena on muinaisaikaisen vapaamuurariperinteen säilyttäminen sekä sen mukaan vapaamuurarien ohjaaminen omaksumaan ja käytännössä noudattamaan arvokkaita eettisiä periaatteita ja moitteetonta elämäntapaa sekä suhtautumaan veljeyden ja avuliaisuuden vaatimusten mukaan lähimmäisiinsä."
Marttila korostaa, ettei lähimmäisillä tarkoiteta killan jäseniä vaan kaikkia lähimmäisiä.
"Veljeys on tärkeä. Ihmiset ajautuvat surullisiin kohtaloihin, kun heillä on ystäviä vain netissä. Tarvitaan oikeita ystäviä ympärille", Marttila sanoo.
Vapaamuurarit harjoittavat julkista hyväntekeväisyyttä säätiöidensä kautta. Oulussa Vanhusten ja lasten tuki -säätiö on rakennuttanut 38-paikkaisen Antinkartanon vuokratalon Tuiraan lähelle Merijalinrantaa.
Antinkartano ei ole mikään vapaamuurareiden ukkokoti, vaan asukkaat sinne valitsee Oulun kaupungin sosiaalitoimi.
Suomalaisten vapaamuurareiden keski-ikä on ylittänyt 60 vuotta.
Aivan kuin hevosenlihan kohdalla, kohu veljeskunnan ympärillä on nostanut kiinnostusta mennä mukaan toimintaan.
Vapaamuurariksi ei kuitenkaan mennä, vaan sinne kutsutaan.
Artikkelin lähde Kaleva