Sahurin perhe eli puusta

Kirjailija Kalle Päätalon maisemissa Iijoella jalostettiin teollisesti puuta 1800-luvulta lähtien. Väki selkosilla alkoi saada elantonsa hakkuista, puun kuljetuksesta ja uitoista.
Oululaiset kauppaporvarit perustivat sahan Taivalkoskelle 1839. Laitos toimi vesivoimalla sulan veden aikana 6-7 kuukautta.
Saha ajautui vararikkoon 1865. Sahan omistajat vaihtuivat sen jälkeen 1800-luvulla nopeasti.
Lautatavaraa vietiin myös ulkomaille, lähinnä Iso-Britanniaan. Sahatavara uitettiin yli 50 kosken läpi lauttoina Iijoen suuhun, josta ne vietiin laivattavaksi Ouluun.
Henri Hietala lähetti Kalevaan kuvan Taivalkosken sahurista Kalle Härmästä ja hänen perheestä. Härmä kuoli 91-vuotiaana vuonna 1960.
Kuva on 1900-luvun alusta Taivalkosken Kurkiniemestä, jossa perhe asui. Kalle Härmä avioitui Sofia Bulldran kanssa 1891 ja heille syntyi seitsemän lasta.
Sahan maille rakennettiin työläisten mäkitupia, jotka myöhemmin itsenäistyivät taloiksi. Taivalkosken vanha kirkko siirrettiin sahan takia Jokijärveltä Taivalkosken kylään 1878.
Saha siirtyi Ab Uleå Oy:lle 1912. Vanha saha purettiin 1915. Tilalle tehtiin saha- ja myllylaitos 1917. Ne paloivat seuraavana vuonna, kun myllyssä jauhettiin pettujauhoja.
Taas uusi saha saatiin pystyyn 1919, jolloin rakennettiin myös sähkölaitos aluksi sahan ja myöhemmin kyläläistenkin tarpeisiin.
Yli satavuotiaan Taivalkosken sahan päivät päättyivät syys-lokakuun vaihteessa 1944. Saksalaiset sotilaat räjäyttivät laitoksen ja pakenivat pohjoiseen.
Erkki Hujanen



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva