Artikkelin lähde Kaleva
Kari Sankala
Jarmo Kontiainen kuvat
Kaleva
Pudasjärvi Panumajärvellä järjestettiin sunnuntaina perinteiset poroajot. Panumalla on kilpailtu vuodesta 1978 lähtien liki joka vuosi. Vain Inarin kuninkuusajoilla on porokilpailuna Panumaa pitempi historia.
Kyläyhdistyksen Panumajärvi ry:n ja Kiiminki-Kollaja paliskunnan yhdessä luoma tapahtuma ei ollut yksin poroajoa. Kyse on ennen muuta kyläjuhlasta ja perhetapahtumasta.
Tämän vuoden uutuus oli Maarit Jussilan lapsille ideoimat keppiporokisat. Jussila oli itse tehnyt keppihevosten tapaan porot lapsille ja lastenmielisille.
Aivan pienempien mielestä sarvipäiset, harmaat keppiporot olivat jopa pelottavia, joten tarjolla oli kisaan myös villasukkaa muistuttavia kirjavapäisiä menopelejä. Keppiporokilpailussa palkittiin kaikki.
Kilpaporoilla ajo sen sijaan on hieman totisempaa leikkiä. Kuski kulkee poron perässä köyden päässä suksin.
Ajajalla on oltava painoa vähintään 60 kiloa.
Porokilpailussa matkana on kilometri. Vauhtia kunnon kilpaporolta löytyy kuin suomenhevoselta, sillä nopein kilometri kellotettiin 1 minuuttiin ja 20,46 sekuntiin.
Porojen maailmanennätys on 1.13 ja risat eli hyvän lämminverihevosen vauhtia. Hevosten kilpailumatka tosin on poroja pitempi, sillä raveissa lyhin rykäys on 1 600 metriä.
Panumajärven jäällä piti nopeinta vauhtia Noel Päkkilän omistama ja Eero Päkkilän ajama Hyty-poro. Hyty oli oman paliskunnan Kiiminki-Kollajan poroja.
Voittaja sai palkinnoksi oikean kultaharkon, jonka arvo on noin 500 euroa.
Kilpailusarjoja oli kuuma sarja, jossa porolla on tarjota kunnon ennätys sekä yleinen ja tuntemattomien porojen sarja, jossa ihan tunturista saattaa tulla yllättäväkin voittaja.
Kultaharkon napannut Hyty oli kuuman sarjan menijä.
Porokilpailuun ajajana osallistunut Antti Pätsi paljasti, että poroilla on taipumusta jäädä odottelemaan ajossa kaveria.
"Ajajan pitää osata lukea poroa. Joskus käskytyksellä voi saada lisää vauhtia, joskus ei. Kilpaa juoksevat ainoastaan suuremmat urosporot - hirvaat, härät. Naaraat ovat talven raskaana, joten niistä ei ole juoksemaan."
Poroja treenataan talven kilpailuihin. "Enpä ryhdy luettelemaan miten. Se on vähän kuin taikauskoa."
Pätsi liikkui porojensa perässä luistelusuksin. Laskettelusuksilla meno olisi tukevampaa, mutta ne ovat painavat.
Antti Pätsi on ajanut kilpaa poroilla kahdeksan vuotta. "Toki olen ollut tekemissä ajoporojen kanssa ihan lapsesta asti. Se on sellainen elämäntapa."
Panumajärvi ry:n puheenjohtaja Jenni Koistinen kertoo kyläyhdistyksessä olevan 70 jäsentä. Panumajärvellä on läpi vuoden asuttuna kymmenen taloa.
Mökkiläisetkin kuuluvat yhdistykseen.
Koistinen asuu itsekin Panumalla, mutta ei ole poromiehiä. Leipänsä hän hankkii kokkina Oulussa.
"Poroajot ovat tärkeä tulonlähde yhdistykselle. Yhdistys pitää huolta kylästä ja järvestä."
Artikkelin lähde Kaleva