Artikkelin lähde Kaleva
Arto Kiuru
Oulu Viikonloppuna Oulun seudulla ajettava Pohjola-ralli on yksi Suomen vanhimmista autourheilutapahtumista. Peltiä on rytissyt ja lumipenkat pöllähdelleet marraskuusta 1961 lähtien. Pohjola-ralli täyttää 50 vuotta.
"Pohjola-ralli herättää ralliautoilun pariin yhä isät ja pojat", vuodesta 1989 kilpailua johtanut Oulun Urheiluautoilijoiden kunniapuheenjohtaja George Kettunen tiivistää.
Autoista Kettunen kiinnostui jo poikasena. Kettunen muistaa hyvin, kuinka hän oli syystalvella 1964 kymmenvuotiaana maalaamassa osanottajien autoihin numeroita.
"Numerot piti osata kirjoittaa peilikuvina, ne maalattiin takaikkunan sisäpuolella valkoisella lateksivesimaalilla", hän kertoo
Rallin pariin Kettunen ajautui vanhemman veljensä, oululaisen insinöörin ja kunnallispoliitikon Algot Kettusen kautta. Isoveli työskenteli rallin kilpailujohtajana vuosina 1965-1989.
Rallia Kettunen ajoi itse 1980-luvun puolivälistä aina vuoteen 2007. Sitä ennen hän toimi isoveljensä kartturina. Myöhemmin hän muonitti usean vuoden Pohjola-rallin erikoiskoejärjestäjiä, katsastajia sekä johtoa.
"Moni yö meni Algotin talleilla eväspaketteja kasatessa."
Suuria rallisankareita Kettuselle ovat 1960-luvun kovahipiäiset oululaiskuskit Touko Karhu ja Paavo Mylly sekä helsinkiläinen Esko Keinänen.
Ensimmäisen Pohjola-rallin voittoon ajoi juuri oululainen Keinänen. Hän voitti kisan myös vuosina 1963-1964. Keinästä seurasi Volvo Amazonilla rallia ajanut tamperelaiskuljettaja Leo Kinnunen vuosien 1969, 1971 ja 1977 voitoillaan.
Kolmoisvoittajia Pohjola-rallin pitkän historian varrelta löytyy vain kolme.
Yksi heistä oli maailmanmestari Marcus Grönholmin isä, traagisesssa rallionnettomuudessa kuollut Ulf Grönholm. Viimeisen Pohjola-rallin voittonsa isä-Grönholm ajoi vuoden 1980 marraskuussa.
"Kolme kuukautta myöhemmin Ulf oli treenaamassa Kirkkonummella Hankiralliin ja ajoi nyppylän takaa suoraan kahvitauolle pysähtyneen aura-auton keulaan", Kettunen suree.
Pukukoodia ei varhaisissa Pohjola-ralleissa tunnettu. Ajoasu vaihteli juhlavasta arkiseen.
"Pojat saattoivat lähteä erikoiskokeelle piikkijatsareissa, kauluspaidassa ja pikkutakissa. Talvipakkasilla survouduttiin kintaisiin, karvalakkiin ja joskus jopa turkkiin", Kettunen hämmästelee.
Salaharjoittelua nähtiin myös varhaisissa Pohjola-rallissa.
"Kuskit saattoivat ajaa reittiä joskus jopa soralastilla varustetulla kuorma-autolla järjestäjiä hämätäkseen."
Pohjola-rallin erikoiskokeista suosituin on kautta vuosien ollut Kiimingin Haipuskylässä sijaitseva Putkosen erikoiskoe, joka on vain reilun kahden kilometrin mittainen.
"Osa yleisöstä saapui Putkoseen pyhäaamuna nahkasompasauvoilla ja puusuksilla lykkien, vaikka yöllä oli ollut liki 40 astetta pakkasta."
Kevättalvella 1981 Putkosella testasi tuliterää Audi Quattro- nelivetoautoa sähäkkä ranskalainen naiskuski Michele Mouton, joka voitti vuosina 1974-1982 kaikkiaan viisi Euroopan ja kuusi Ranskan rallimestaruutta.
"Reitti suljettiin kokonaan ulkopuolisilta, ja aluksi lehdistöltäkin, ja Mouton ajoi lyhyttä kiemuraista tien pätkää kaksi päivää."
Artikkelin lähde Kaleva