Artikkelin lähde Kaleva
Paavali Ervasti (1840-1896) kuuluu lestadiolaisen herätyksen vanhan kaartin merkittävimpiin saarnaajiin. Hän oli myös arvostettu laulujen sepittäjä. Esimerkiksi laulua "O, Ylkä Jeesus rakkahin" painettiin vuosina 1874-1893 peräti 31 kertaa. Se oli tuon ajan levinnein arkkivirsi, joka löytyi muidenkin herätysliikkeiden laulukirjoista.
Paavali Ervastin koti oli Pudasjärven Sotkajärvellä, Ervastin kylässä. 1885 hän siirtyi Jongun Häyryseen, jossa hänestä tuli Häyry-Paavali.
Pudasjärven herännäishenkisen kirkkoherran Lars Herman Laurinin (1832-1867) voimakkaat lakisaarnat ja sairasvuode herättivät 20-vuotiaan nuorukaisen omantunnon. Muistitiedon mukaan ranualainen Miekka-Risto (1850-1909) julisti Paavali Ervastille synninpäästön.
Pian Ervastia pyydettiin puhumaan seuroissa Taipaleenharjun Sankalan talossa. Hän oli lukenut paljon Raamattua jo "lainalaisessa sieluntilassaan", nyt raamattutieto muuttui julistuksen myötä mukaansatempaavaksi sanomaksi.
Ervastin saarnat olivat raamatullisia. Raamattu oli hänelle rakas kirja siinä määrin, että elopellollakin oli kuhilaan päällä Raamattu, josta tarkistettiin työn lomassa, onko uskottu niin kuin "kirjoituksissa sanotaan."
Lahjakasta nuorukaista ruvettiin pian pyytämään puhujaksi lähikyliin ja -seurakuntiin. Puolangalle hän oli ensimmäisiä lestadiolaisuuden viejiä.
Liperistä saakka tuli Pölläniemen isäntä hevosella Häyryseen hakemaan Paavalia seurojen pitoon. Matkapäiviä siis kertyi.
Rovasti Lenna Pellikan (1915-1985 ) julkaisemattoman tutkielman mukaan Paavali Ervasti oli vaatimaton, valoisa persoona, joka veti "magneetin tavoin puoleensa". Hänellä oli "armoitettu puhuttelijan lahja".
Maria Vuorma (1885-1987), joka oli istunut Paavalin pitämissä seuroissa kertoi, että Ervasti "puhutteli uskottomia" väliajoilla. Hän asennoitui kanssapuheissa keskustelukumppaniin suurella rakkaudella.
Hän poltti samalla piippua ja sytytti tulitikun toisensa jälkeen niin että lopuksi lattialla saattoi olla kasa palaneita tikkuja.
Ervastin saarnoissa, kuten lauluissakin, tehtiin selvä ero lain ja evankeliumin välillä. Lestadiolaisuuden levitessä voimakkaasti Pudasjärvellä oli sekaannusta lain ja evankeliumin erosta. Monet lukivat Juhana Wegeliuksen postillaa, jossa esiintyi "lain kolmas käyttö": laki ohjaa hengellisesti uskovaisiakin. Sairasvuoteella Ervasti oli puhunut: "Viekää pois se Wegeliuksen tammannahka, että armonaurinko pääsee paistamaan."
Paavali Ervasti teki ensimmäisen matkan Amerikkaan vuosina 1890-1891. Hän kirjoitti Amerikasta: "Minä olen vakaa siitä, että aika on Herralle tullut armahtaa Amerikan Siionia, eikä Hän siihen kysy lupaa ihmisiltä." Tällä hän viittaa todennäköisesti ristiriitoihin Johan Takkisen toiminnasta. Takkinen oli tehnyt parannuksen Alkkulan kokouksessa 1875 pakkoripin opettamisesta ja "suuren minän paisumisesta", mutta hänen lainomainen toimintansa jatkui Amerikassa.
Tämä oli syy Ervastin toiseen Amerikan matkaan joulukuussa 1895. Pastori A.L. Heideman, joka toimi pappina Calumetissa kävi Suomessa ja vei Paavali Ervastin toiselle saarnamatkalle. "Takkislaisuuden" lientymiseen viittaa kirje: "Nuorta kansaa on paljon tullut maailmasta Jumalan rakkaan Pojan valtakuntaan ja elävän Herran Jeesuksen tuntemiseen. Kyllä täällä rauha kasvaa Siionissa ja lisääntyy kuin vesi vuorella sulaneesta lumesta. Aika on tullut armahtaa Amerikan Siionia."
Paavali Ervasti kuoli 57 vuoden ikäisenä Oulussa palattuaan toiselta Amerikan matkaltaan 16.10.1896. Hänet haudattiin väliaikaisesti Ouluun. Pudasjärven vs. kirkkoherran V.A. Virkkulan puuhaamana saatiin lupa siirtää vainaja Pudasjärvelle. Juho Hemmilä (1876-1964) oli Paavo Päiväniemen kanssa tuomassa vainajaa Oulusta Pudasjärvelle. He olivat ostaneet lähtiessään pullon viinaa. Paavalin saarnat tuntuivat kuuluvan heidän korvissaan: pulloa ei uskallettu avata.
He tulivat Pudasjärvelle Kipinän kylään Isomursun talon pihaan. Talossa oli kinkerit. Väki ryntäsi ulos Paavalin arkun ympärille. Pihalla puhkesivat niin suuret liikutukset, että ne kuuluivat kilometrien päähän. Kirkkoherra Virkkula kirjoitti Heidemanille Amerikkaan Ervastin hautaamisesta Pudasjärvellä: "Haudalla kävi niin, että liikutukset olivat niin valtavat, että Jumalan lapset suurella joukolla hautasivat hänet. Ei siinä meidän sanojamme enää kukaan kaivannut."
Kirjoittaja on pudasjärveläissyntyinen rovasti.
Artikkelin lähde Kaleva