Artikkelin lähde Kaleva
Arto Kiuru
Oulu Raimo Sallanko maalaa uusiksi nuoruuden muistojaan. Hän maalaa öljyväritöitä nuorena miehenä Pohjois-Suomessa peilikameralla ottamistaan lentokoneiden valokuvista.
"Ilmailu on mielessä aina", Oulun Karjasillalla asuva, Kirjapaino Oy:n Kalevan siviilipuolen painosta vuosituhannen vaihteessa eläkkeelle jäänyt entinen ansiolentäjä puuskahtaa.
"Tuostakin nipusta voi löytyä uusia taulujen aiheita", Sallanko toteaa ja ottaa esiin pinon vanhoja mustavalkokuvia.
Yhden kuvista Sallanko otti pienkoneesta Hailuodon Pöllän kentän yläpuolelle Oulun suuntaan.
Oulun profiili tehtaineen ja teineen erottuu kuvassa tarkasti.
Oulujoen varressa hohtaa valkoisena täplänä Oulujoen kirkko.
Suurin osa mustavalkokuvista on otettu 1950- ja 1960-luvuilla.
Yhdessä niistä vilahtaa Hämeenlinnassa muinoin kahvilana toiminut Hanssin-Jukka, vuonna 1935 rakennettu Douglas DC-2 -kuljetuskone.
Kuvat viestivät ilmailun murroksesta.
Suosittuihin ilmailunäytöksiin, joita Sallanko vuosi toisensa jälkeen kuvasi, tuotiin vuosi toisensa jälkeen isompia lentokoneita.
Kesällä 1963 hän kuvasi Oulussa jarruvarjoaan testaavan ranskalaisen Caravellen, joka oli ensimmäinen suihkumoottoreilla lentävä matkustajakone
Toisessa kuvista vilahtaa kaksi Norjasta Suomeen pienlentokoneella palannutta turistia ja kolmannessa loikoilee pieni vesitaso vanhojen kalastaja-aittojen edessä lappilaisessa rantamaisemassa.
Tilauslento Oy:n perustivat toisen maailmansodan lentäjäveteraanit, oululaiset Esko Tervo ja Hugo Estama sekä liminkalainen Veikko Pietilä.
Vuonna 1948 perustettu liikennelentoyritys kuljetti rahtia ja ihmisiä ympäri Suomen yli neljäkymmentä vuotta.
Sallanko kuljetti Tilauslento Oy:n tanskalaisvalmisteisella nelipaikkaisella pienkoneella, Leivolla, muiden muassa kermaa Hailuodosta Ouluun ja kullankaivajia Lapin Lemmenjoelle.
Lemmenjoen perukoille oli vielä kuusikymmentä vuotta sitten turha yrittää muuten kuin apostolinkyydillä.
"Kone laskeutui tunturin päälle möykkelikköön, josta piti tarpoa vaskoolimiesten turvemökeille usein vielä toistakymmentä kilometriä."
Vesireitit ja lentokone olivat kuitenkin oiva apu Lappiin kullankiilto silmissään lähteneille seikkailijoille, joita Sallanko usein myös muonitti.
"Ivalosta hain kullankaivajille ruokaa, jonka maksoin kultahipuilla", entinen liikennelentäjä muistelee.
Jäätietä ei Oulun ja Hailuodon välillä vielä 1950-luvulla ollut.
Kelirikkokausina myös laivat joutuivat jäämään satamaan. Siksi Hailuodosta lennettiin Ouluun lentokoneilla tapaturma- ja hinkuyskäpotilaita sekä rahtia.
Kermaa Sallanko lensi Hailuodosta Ouluun tuhansia litroja.
"50 litran kermapöniköitä mahtoi Leivoon kolme kerralla, ja lensin reitin päivittäin tusinan kertaa", hän muistaa.
Tilauslento Oy:ssä Sallanko lensi kokopäiväisesti 1953-1956.
Lentokoneisiin hän oli ehtinyt tutustua jo Kauhavan lentosotakoulun apumekaanikkona.
"Putsasin, purin ja öljysin moottoreita, ja kun kaputteja joskus tuli, silloin olin raahaamassa lentokoneita kentältä pois", hän muistaa
Lapsuutensa Sallanko vietti Kouvolassa, jossa hän myös kuusivuotiaana näki ensimmäisen lentonäytöksensä.
"Koneet olivat kaikki kaksitasoja", hän kertoo.
Yksi Sallangon varhainen ilmailumuisto oli mahdollisesti Lontoosta karannut sulkupallo, joka eksyi Kymen taivaalle talvisodan alla.
"Hävittäjät nousivat Utista sitä heti kiertämään", hän kertoo.
Talvisodan aikana Sallanko näki Kouvolan ympäristössä monia rajuja ilmapommituksia.
"Muuan mies agiteerasi minut ja kaverini tähystäjiksi, ja sitten majassa yhden mäen päällä laskimme astetikuilla siipeensä saaneiden lentokoneiden putoamispaikkoja", lentäjäveteraani muistelee.
Artikkelin lähde Kaleva