Artikkelin lähde Kaleva
Liisa Laine Kaleva
Oulu Yläpuolella oleva hieno kuva on otettu todennäköisesti 1900-luvun alussa.
Kuva oli jo paikannettu Räihänniemelle Yli-Iin Maalismaahan, mutta pari viikkoa sitten Maalismaan koululle kokoontuneet 70 paikallishistorian harrastajaa tulivat yksissä tuumin siihen tulokseen, että ei sovi maisemaan.
Kysymys kuuluukin, mihin tuulimyllyä oikein kuvassa pystytetään?
Kovin paljon vinkkejä ei ole.
Kuvan on ottanut kiertävä puutyönopettaja Heikki Kuusikko, jonka työkalupakkiin kuului vasaran ja taltan lisäksi myös ilmeisen laadukas kamera.
Tuulimyllystä tiedetään sen valmistaja.
Siivessä nimittäin lukee Flint&Walling Indiana, USA tai Fairbanks-Morse, jolla on samanlainen malli.
Iiläinen Eero Alaraasakka selvitti asiaa ja sai tehtaalta vahvistuksen, että kyseistä mallia on tehty ennen vuotta 1912.
Tuulimyllyn pystytys on tallennettu lasinegatiiville, joka löytyi yhdessä noin 1300 muun lasinegatiivin kanssa Kuusikon vaimon suvun aitan vintiltä noin parikymmentä vuotta sitten.
Negat olivat onneksi säilyneet Arvo Alaraasakan kuolinpesän hallussa, mutta ansio niiden pelastamisesta kuuluu Eero Alaraasakalle.
Hän puhdisti, kuvautti ja skannautti parhaiten säilyneet kuvat, joista on nyt siis myös digikuvat.
Aitan kosteudessa negatiivit olivat hiljalleen menossa pilalle.
Hometta oli molemmin puolin lasia, mutta huolellisella puhdistuksella Alaraasakka sai niitä 800 kappaletta talteen.
"Loput olivat jo niin huonossa kunnossa, että niitä ei kannattanut teettää kuviksi. Lasinegatiivit ovat perikunnan säilytyksessä ja Museoviraston ohjeiden mukaan rasioissa", kertoo Alaraasakka.
Hän on myös haastatellut vanhoja iiläisiä selvittääkseen tietoja kuvien aiheista.
Kuvien ajankohta on selvitetty osittain käytettyjen lasinegatiivien perusteella ja osittain henkilöistä.
Kuvissa esiintyy ihmisiä, jota ovat kuolleet jo 1910 -luvulla. Kokoelmassa on myös kuva rakennuksesta, joka on palanut 1922.
"Ensimmäiset kuvat lienevät vuodelta 1904 ja viimeiset ehkä 1930", arvioi Alaraasakka.
Ainakin yhdessä kuvassa on hänen äitinsä Jenni Maalismaa nuorena tyttönä sekä tämän isoäiti, joka kuoli vuonna 1916.
Lasinegatiiveja käytettiin yleisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa ennen filmin keksimistä.
Alaraasakan kanssa kuvien pelastustyöhön osallistunut professori Jorma Tuomaala sai käsiinsä valokuvausliike Nyblinin tuoteluetteloita ja valokuvauslehtiä vuosisadan alusta.
Kaikissa näissä mainittiin Kuusikon eniten käyttämä levytyyppi Imperial Special Rapid.
Tuoteluettelon ja valokuvauslehtien tietojen mukaan laskettiin parikymmentä vuotta sitten, että yhden kuvan hinnaksi olisi tullut noin neljä markkaa.
Se tekisi Suomen Pankin raha-arvokertoimen mukaan nykyrahassa noin 90 senttiä.
Artikkelin lähde Kaleva