Artikkelin lähde Kaleva
Kari Sankala Kaleva
Oulu Uuden Oulun kulttuuriympäristön arvot on kartoitettu ja koottu yksiin kansiin. Painetun Oulun kulttuuriohjelman julkistustilaisuus on torstaina. Kaupunginhallitus pääsi jo maanantaina merkitsemään tiedoksi sähköisen version.
Kulttuuriohjelmaa noudatetaan Oulun kaupungin suunnittelussa jatkossa ohjeellisena.
Ohjelman on koonnut projektisuunnittelijana arkkitehti Riitta Kosonen. Työn ohjausryhmässä on ollut mukana runsas edustus eri hallintokunnista. Työtä on ohjannut kaupungin yleiskaavoitus.
Yli 200-sivuista ohjelmaa voidaan hyödyntää maankäytön suunnittelussa, päätöksenteossa, viranomaisyhteistyössä sekä elinkeinotoiminnan ja markkinoinnin tausta-aineistona.
Ohjelmaan on rakennettu nykyiseen kulttuuriympäristöön johtanut aikajana. Se alkaa 8 600 vuotta ennen Kristusta mesoliittiselta kivikaudelta, jolloin jääkausi oli päättynyt. Joskus vuonna 7 000 eKr. Oulun itäosien korkeimmat kohdat paljastuivat merestä.
Vuoden 5 000 eKr. tietämiltä on löydetty merkkejä varhaisesta asumisesta Ylikiimingin Vepsänkankaalta ja Yli-Iin Kierikistä. Tuon jälkeen merkit kulttuuriympäristön muotoutumisesta käyvät tiheämmiksi.
Ajanlaskun alkuun sijoittuvat Oulun Tahkokankaan hautalöydökset. Ensimmäinen maininta Oulun linnasta on vuodelta 1375. Kirkko Oulujokisuulle rakennettiin vuonna 1592. Oulu perustettiin vuonna 1605.
Aikajanan viimeinen merkintä on vuoden 2013 alku, jolloin Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii muodostivat uuden Oulun kaupungin.
Kulttuuriympäristö ei ole kuitenkaan koskaan valmis.
Kulttuuriohjelman esipuheessa kaupunginjohtaja Matti Pennanen uskoo tehdyn työn toimivan paikallisen identiteetin rakentajana ja uuden kuntakuvan kehittäjänä.
"Ihmiset rakastavat tarinoita. Uuden Oulun tarinoista syntyy vahva kertomus yhteisestä ja omaleimaisesta historiasta."
Pennanen näkee kulttuuriohjelman tarjoavan kirjallista tietoa Oulusta. Samalla teos voi toimia oppaana Ouluun.
Oululainen kulttuuriympäristö koostuu monenlaisista maisemista.
Luonnonmaisema on syntynyt pääosin luonnon omasta vaikutuksesta. Kulttuurimaisema on muodostunut ihmisen ja luonnon pitkäaikaisena vuorovaikutuksena.
On myös maisemia, joissa on sekä kaupunki- että maaseutumaiseman piirteitä kuten useat kirkonkylät ja taajamat.
Kaupunkimaisema on suurelta osalta rakennettua. Luonnonympäristöt ovat jääneet vähemmistöön. Kaupunkimaisemaan kuuluvat muun muassa liikenneväylät, katunäkymät, puistot, aukiot, asuinalueet ja teollisuusympäristöt.
Maaseudun kulttuurimaisema on laaja käsite. Siihen sisältyvät luonnonelementit joet, metsät ja suot, ihmisen muokkaamat pellot ja talousmetsät, hakamaat ja niityt sekä rakennettu ympäristö kuten tiet ja polut.
Artikkelin lähde Kaleva