Artikkelin lähde Kaleva
Savonlinnan Oopperajuhlien oopperakonsertti, johtajana Jari Hämäläinen. Oulu Sinfonia sekä Savonlinnan oopperajuhlakuoro. Laulusolisteina Kirsten Chambers, Viktoria Jastrebova, Jordanka Milkova, Franco Farina, Thomas Hall, Jouni Kokora ja Mikhail Kazakov. Juontajana Maria Sid. Helsingin Musiikkitalossa 3.3.
Savonlinnan oopperajuhlat on nyt sitten virallisesti avattu vuoden 2013 osalta.
Yleisön houkuttimiksi on tällä kertaa valikoitunut kuusi oopperallista mestariteosta, nimittäin Giuseppe Verdin Macbeth, Naamiohuvit ja La Traviata, Camille Saint-Saënsin Simson ja Delila, Pjotr Tšaikovskin Jevgeni Onegin ja Richard Wagnerin Lohengrin.
Helsingin Musiikkitalossa pidetty konsertti tarjosi makupaloja mainituista oopperoista ja tunnelma salissa nousi, hitaasti mutta varmasti, ilahduttavan intensiiviseksi.
Solisteista suurimman vastuun kantoi venäläinen sopraano Viktoria Jastrebova Naamiohuvien Ameliana, La Traviatan Violettana ja Jevgeni Oneginin Tatjanana. Hän toi ylivertaisesti esiin roolihahmojen naisellisen haavoittuvuuden, mutta kehitti toisaalta myös uskottavasti energiaa tunteiden koko kirjon välittyä.
On sanottu, että 1800-luvun puolivälin pariisilaisille Violettan oopperallinen tunne-elämä merkitsi suunnattomasti enemmän kuin hallituspolitiikan jännittävimmätkään kiemurat.
Toisin sanoen; heillä oli pettämätön arvostelukyky sen suhteen, mikä elämässä on tärkeää, mikä taas ei.
Omasta puolestani toivoisin joskus olevani tilaisuudessa arvioimaan, kumpi on suomalaisille tärkeämpää; pohtia kurtisaanin tosirakkauden oikeutusta, vai arvioida jonkin satunnaisen hallituksen puoliväliraportin painokkuutta.
Enpä olisi lainkaan pahoillani, jos Jyrki Katainen joukkoineen vetäisi tässä vertailussa vesiperän.
Bulgarialainen mezzosopraano Jordanka Milkova lauloi komeasti Delilan roolia Saint-Saëns-oopperassa, joskin ääni oli tuolloin enemmänkin esineellisesti kaunis kuin prosessuaalisesti mukaansa tempaava. Mutta vetävä prosessuaalisuuskin sai sitten sijansa Lohengrinin Ortrud-kohtauksissa.
Amerikkalainen tenori Franco Farina osoitti oivallisen iskukykynsä niin Saint-Saëns-oopperan Simsonina kuin Lohengrinina. Venäläinen basso Mikhail Kazakov lauloi upean linjakkaasti etenkin Greminin suosikkiaariaa; amerikkalainen baritoni Thomas Hall ja suomalainen Jouni Kokora selvittivät tehtävänsä luotettavasti.
Matti Hyökin valmentama kuoro ylsi juuri siihen iskukykyyn ja ilmaisevuuteen, mitä siltä odotettiinkin.
Jari Hämäläisen johtama orkesteri esiintyi valppaasti ja nautittavasti.
Aurinkoisen Maria Sidin toivoisin jatkossa valmistelevan juonto-osuutensa huolellisemmin muun muassa vieraiden kielten ääntämyksen suhteen.
Jukka Määttänen
Artikkelin lähde Kaleva