Artikkelin lähde Kaleva
Tiina Juujärvi Kaleva
Oulu Pureva viima vihmoo Hintan kaupunginosaa, mutta Pummimiehentiellä liikahtaa tumma hahmo.
Omakotitalosta löytyy alkuvuonna eläkkeelle jäänyt liikemies Petteri Remes, joka asuu vaimonsa kanssa tiilitalossa, jonka paikalla on asunut miehen sukua jo sata vuotta.
Remes kertoo tien nimen olevan peräisin Åströmin nahkatehtaalta.
"Siellä venytettiin lehmännahkoja isoissa puusammioissa. Niitä venytettiin pitkällä puuvarrella, mitä sanottiin pummaamiseksi. Sitä tekevät olivat pummimiehiä ja asuivat Pummimiehentiellä", Remes kertoo.
Kaupunginosa sai nimensä Hintan talosta. Se oli maalaistalo, jossa 1920-luvulla kuusi Kynsilehdon veljestä omisti yhteensä 600 hehtaaria maata.
Nyt Hintassa on luhti- ja rivitaloja, koulu ja muutaman vuoden ikäinen ruokakauppa.
Aiempina vuosikymmeninä hinttalaiset viljelivät pihallaan perunaa ja hakivat Yrjänäisen navetasta maitoa.
Remeksen olohuoneesta näkyy nyt lumen peittämiä syreenipensaita, joiden tilalla oli ennen suuri perunamaa.
Apteekin vieressä oli pieni urheilukenttä. Sillä kentällä luisteli joka päivä talvisin ja pelasi jalkapalloa kesäisin myös teini-ikäinen Remes.
Hän oli kotona, kun Typpi-tehdas räjähti hieman yli 50 vuotta sitten.
"Olin nukkumassa sängyssä, joka oli keittiössä. Koska tontti on kallion päällä, lensin sängyssä suoraan ylöspäin."
1960-luvulta hän muistaa myös myrskyn, jolloin puolet viereisen Lindvallin talon peltikatosta lähti irti. Remes oli eteisessä ja näki, kun tumma hahmo lensi hänen talonsa yli ja syöksyi pihakuuseen.
Peltikaton pala katkaisi kuusen, mutta se seisoo pihalla vieläkin ja kasvattaa kolmea latvaa.
Maalaismainen ja vähän takaperoinen paikka, jossa käytettiin paljon alkoholia, kuvailee 91-vuotias entinen apteekkari Eino Snellman 1920- ja 1930-lukujen Hinttaa.
Hän muutti alueelle koululaisena ja oli myöhemmin kaupunginosan ensimmäisten ylioppilaiden joukossa.
"Hintassa asui köyhää porukkaa ja kaikki tunsivat toisensa. Isä sanoi, että meidän piti sanoa, että asumme varakkaammalla Parkkisenkankaalla Hintanperän sijaan", Snellman kertoo.
Lapset saivat maalaistaloista luvan uida rannoilla. Perheeseen haettiin maitoa joka ilta navetasta.
Nuoret pojat ponnistavat potkulaudan kanssa ilmaan, lauta pyörii vartensa ympäri ja tulee maahan pojan kanssa, joskus ilman.
Netissä Hintta nousee esille skeittiparkissa kuvatuissa skeitti- ja potkulautavideoissa.
Lautatempuista on perillä nelivuotiaan pojan ansiosta äiti Elina Pelkonen, joka on kävelyllä Tanja Ruotsalaisen kanssa.
"Kun kävimme asuntonäytössä, sanoin miehelle heti, että haluan tänne", sanoo luhtitalossa asuva Pelkonen.
Hintassa on rauhallista kasvattaa lapsiaan. Kaupunginosa on hiljainen, vaikka Oulun keskusta on lähellä.
Kauppaan kävelee myös kahdeksan vuotta sitten Muhokselta muuttanut Tapio Henttunen.
"Muutin Hinttaan, kun täältä löytyi emäntä. Hän on asunut täällä 50 vuotta. Onhan tämä vähän isompi paikka kuin Muhos. Käyn päivittäin lenkillä jokivarressa pohjanpystykorvani kanssa", Henttunen kertoo.
Artikkelin lähde Kaleva