Puolankalaissyntyinen pappi saattaa säestää sunnuntaisaarnojaan joskus jopa akustisella kitaralla.
"Suurina juhlapyhinä on hienoa kiivetä ikivanhaan saarnastuoliin, mutta usein puhun saarnani alhaalla, ihmisten edessä tai keskellä", Juntunen sanoo.
"Kristillistä räppiä esittävä Rudolf oli silloin kova sana, ja kun yksi rippikoulussa mukana ollut poika koki hänen musiikkinsa kautta jonkinlaisen uskonnollisen heräämisen, ajattelin, että myös messun voisi esittää räppäämällä."
Salanimellä Uolevi Haapala jo yhden runokirjan kirjoittanut ja julkaissut Juntunen kertoo, että hän on vuosien aikana kirjoittanut pöytälaatikkoonsa monenlaisia tekstejä, joista myös osa on pilkottu rap-mittaan.
"Sillä hetkellä taiteen tekeminen vain purkautui noin."
"Rakkauden tähden minä itsekin Hailuotoon tulin", Timo Juntunen sanoo.
Juntusen puoliso,
Haapala on mahdollisesti myös se suku, jonka mukaan ensimmäinen yhdelle kolmesta kuhmuraisesta kallioluodolle rakennettu talo, nimettiin.
"Mieleen jäi lähinnä vasta paistetun pullan tuoksu."
Kotikylän vahvassa puolankalaisessa körttiyhteisössä varttunut nuori mies tutustui 1980-luvulla myös Viidenteen herätysliikkeeseen.
"Monet lahkot ovat tiedostamatta vaikuttaneet kristillisiin käsityksiini. Kulttuurillisesti avara nuori körttiläisyys on hengelliseen uraani kuitenkin eniten vaikuttanut."
Teologiaa Körttikodissa päntätessään hän kuuli myös ensimmäisen kerran
"Elämänkokemuksen muokkaama rosoinen laulutapa yhdistyy monissa Nurmion tulkinnoissa viehättävästi melankoliseen suomalaiseen laitakaupunkien tunnelmiin", hän perustelee.
Hän kehuu vuolaasti myös
Puolanka ei tosin 1960- ja 1970-luvuilla ollut kulttuurillisesti mitenkään muusta maailmasta eristäytynyt saareke.
"Puolangan Ryhti järjesti Ryskyn talolla monia rock-konsertteja ja muistan, miten pienen seuraintalon seinät natisivat liitoksistaan varhaisella Hurriganes-yhtyeen keikalla."
"Kävin Hailuodon sisäistä puhelinluetteloa läpi ja totesin, että useimpien hailuotolaisten nimien perusteella jo heidän kasvonsakin tunnistan", hän sanoo.
Kevään tullessa Juntunen aikoo pyöräillä ahkerasti kotikylänsä raiteilla, ja tavata seurakuntalaisiaan.
"Vanha maaseudun yhteisöllisyys sekoittuneena saaristolaiseen omatoimisuuteen ja pärjäämiseen on jännä yhdistelmä."
"Hailuodossa on aina tunnustettu luontofatalismia, luonnon ja kristinuskon symbioosia."
Vuosina 1610-1620 rakennettu, alkujaan rukoushuoneena toiminut vanha puukirkko oli yksi vanhimpia suomalaisia puukirkkoja. Sitä ehdittiin korjata ja rakentaa neljän vuosisadan aikana.
Jo ennen rukoushuoneen valmistumista kalpealla luodolla levitti sanaa Turun hiippakunnan pappi ja entinen sotilaspappi
Vuosina 1618-1625 Hailuodon pappina työskennellyt Amundi tunnettiin väkivaltaisena luonteena, minkä takia hänet lopulta saarelaisten pyynnöstä erotettiin.
"Vanha maaseudun yhteisöllisyys sekoittuneena saaristolaiseen pärjäämiseen on jännä yhdistelmä."
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>