Aika moni on halunnut, sillä Veli-lehti ei myötäile yleisaikakauslehtien nykyisiä trendejä laskevissa painos- ja levikkimäärissä. Sen elinajan kaksi ensimmäistä vuotta ovat yllättäneet positiivissa merkeissä, ja lehden ilmestymiskertoja on nostettu vuosi vuodelta.
"Aloitimme vuonna 2006 hyvin varovasti. Aluksi teimme kolmen lehden koemarkkinoinnin ja koska ne menivät ok, lisäsimme perään neljännen. Seuraavana vuonna teimme jo kuusi numeroa ja tänä vuonna teemme kahdeksan", iloitsee päätoimittaja
Veli-lehden vetäjäksi hän siirtyi kaupunkilehti Nöjesguidenista. Edessä oli uusi, mielenkiintoinen haaste. "Monet ovat kysyneet, onko minulla ollut paineita. Mutta kuinka minulla voisi olla, koska odotukset ovat olleet aika vaatimattomat. Eihän tässä voi kuin yllättää iloisesti", hän naurahtaa hyväntuulisesti. "Sitä paitsi, tämän lehden tekeminen on ollut todella hauskaa! Mikäpä olisi mielekkäämpää, kuin tehdä uutta lehteä puhtaalta pöydältä, suhteellisen neitseellisille markkinoille ja ilman tiukkaa sapluunaa", lisää Isokangas. Veli tituleeraa itseään Suomen ensimmäiseksi, 15-34-vuotiaille kaupunkilaismiehille suunnatuksi tyylilehdeksi.
"Alun perin meillä oli tarkoitus tehdä siskolehti-Trendistä vastaava lehti miehille, mutta kävi hyvin nopeasti selväksi, ettei samaa konseptia voi siirtää yks’ yhteen miehille. Toisaalta, onhan Suomessa yritetty aikaisemmin tehdä useitakin miesten yleisaikakauslehtiä ja kysymys kuuluu, missä ne nyt ovat", Antti Isokangas heittää.
"Tuohon on meidän mielestämme kaksi vastausta: aika ei ole ollut tarpeeksi kypsä, ja lehdet kohdistettiin liian vanhoille miehille. Esimerkiksi 1960-luvulla syntyneet miehet ovat tällaisten tyylilehtien ostajina menetetty sukupolvi", hän jatkaa.
"Sen sijaan 1980-luvulla ja siitä myöhemmin syntyneissä miehissä on tapahtunut suuri asennemuutos. Heidän mielestään on täysin okei tykätä lätkästä, autoista ja oluesta, mutta olla silti kiinnostunut vaatteista ja ulkonäöstä. Meidän menestymisemme on kiinni siitä, tavoitammeko tuon ryhmän lukijoiksemme", päätoimittaja summaa.
Samaan hengenvetoon Antti Isokangas lisää, että Veli-lehdelle tyyli ei tarkoita pelkästään pukeutumista, vaan tyyliä vaikkapa viihde-elektroniikassa tai autoissa.
"Veli ei voi myöskään olla liian teini, jotta yli kolmikymppinenkin pystyy sitä lukemaan räjähtämättä noloudesta kappaleiksi. Toisaalta emme halua olla liian tosikkomainen, vaikkakin vakavasti otettava. Kyse ei ole siitä, mistä kirjoitamme, vaan miten me kirjoitamme; pilke silmässä, hauskasti ja viihdyttävästi."
"Meidän täytyy vain löytää oma, suomalaisiin nuoriin miehiin uppoava linjamme. Sitten voin olla tyytyväinen, kun Veli viettää kymmenvuotissyntymäpäiviään".
Oulussa syntynyt Antti Isokangas on asunut pois kotikaupungistaan jo yli puolet elämästään. Kastellin lukion kasvatti lähti heti lakin saatuaan lukemaan kauppatieteitä Helsinkiin. "Yhdeksän ja puolen vuoden intensiivisen lukemisen jälkeen valmistuin", hän virnuilee.
Tosiasiassa Isokangas teki töitä koko ajan ja hänestä kehkeytyi populaarikulttuuriin erikoistunut toimittaja, joka sukkuloi sujuvasti sanomalehdestä televisioon. Piakkoin alkaa jälleen hänen uudelleen lämmittämänsä ’digitaalisen elämäntavan pää-äänenkannattaja’ eli Verkossa-ohjelma, joka siirtyy MTV3:ltä Subille prime time -lähetysaikaan.
"En ole hifisti tai elektroniikan asiantuntija, mutta tehtäväni onkin olla enemmän toimittaja kuin insinööri ja esittää tarvittaessa tyhmiäkin kysymyksiä."
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>