"Me olemme Lapin ihmisiä, joten on mahdollista että improvisoimme hieman", Pellosta kotoisin oleva Kreivi-Palosaari naurahtaa.
Itse asiassa kyseessä ei ole puhdasverinen runonlausuntatilaisuus. Kreivi-Palosaaren tekstit ovat proosaa, kun taas Kaasilan tuotanto on puhdasveristä lyriikkaa. Molemmissa meän kieli kukkii rikkaana.
"Itse asiassa minä kirjoitan Peräpohjolan murretta", Kemijokivarresta peräisin oleva Kaasila oikaisee.
"Näillä murteilla on vain pieni ero, jota maallikon on vaikea havaita", Kreivi-Palosaari lisää.
"Omia tekstejä on helppo lukea, koska tiedämme sisällön niin tarkasti. Voimme vaikka itkeä pirauttaa välillä", Kaasila kertoo.
Kreivi-Palosaaren tekstit on kirjoitettu lastenlasten kertomusten pohjalta. Hän kuvailee niitä draamallisiksi.
"Niitä on mukava esittää. Olen jo lausunut niitä jo pari kertaa. Nämä tarinat on kerrottu minulle sydänverellä", hän toteaa.
Kaasilan runot ovat puolestaan omakohtaisia, koska ne kertovat hänen kolmevuotiaasta Emma-nimisestä lapsenlapsestaan.
"Hän asuu Sveitsissä. En ikinä ajatellut kirjoittavani lapsen lapsesta kirjan, mutta kun näin hänestä ensimmäisen kuvan tietokoneen välityksellä, syntyi myös ensimmäinen runo. Siitä se lähti", Kaasila kertoo.
Tästä syntyi runoteos Sievä on pienen uni, joka on omistettu pikku-Emmalle ja kaikille muille pienille emmoille sekä heidän läheisilleen.
"Vastikään kuuntelin, kun eräs mummu kyseli lapsen lapselta tytöistä, tanssireissuista ja kaikesta mahdollisesta. Lapsi vastaili kuin herran enkeli. Jos minä olisin kysellyt samoja asioita, olisivat ovet paukkuneet."
Yleensä pelkkä lasten ja isovanhempien yhdessä oleminen tuo hyvän tunteen. Pienet askareet, kuten pullan paistaminen tai ulkoileminen kuuluvat asiaan. "Isovanhemmuus on jokaiselle uusi elämänvaihe, jolloin kaikki muuttuu. Itse tulin aika vanhana isoäidiksi. Ennen ihmettelin, että mitä ihmiset oikein hössöttävät tullessaan mummuksi, mutta nyt ymmärrän. Lapsenlapsesta löytää omat lapsensa uudelleen", Kaasila toteaa.
Ladyt ovat varautuneet 45 minuutin esitykseen, ja he toivovat paikalle saapuvan monia isovanhempia.
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>