Luhtasela on taitava kirjoittaja; entisen toimittajan teksti etenee jouhevasti. Lähteinään hän on käyttänyt haastatteluja, osallisten muisteluksia, reportaaseja, sanomalehtiä ja tutkimuksia.
Erityisen kiitoksen ja tunnustuksen teos ansaitsee hienoista valokuvista. Teos sisältää runsaasti sellaisiakin pulakapinaan ja sen aikaan sekä itse pulamiehiin liittyviä kuvia, joita en ole aiemmin nähnyt, vaikka väitöskirjaa tehdessäni kapinakuvia kokosinkin. Lisäksi kuvat on saatu nykytekniikalla erityisen selviksi.
Ensimmäisiä ’pulakirjailijoita’ olivat
Luhtasela sijoittaa kahakan aivan oikein Nivalan asemalle. Jokin aika sitten Kalevan palstoilla keskusteltiin toisenlaisestakin vaihtoehdosta. Täytyy siis teroittaa, että nimenomaan Nivalan asemalla pulamiehet riistivät sakkovanki
Luhtasela puhuu konikapinasta. Vaikka Ruuttusen Hilppa-tammalle on tehtävä kunniaa, itse olen aina puhunut kuitenkin pulakapinasta, sillä näen välikohtauksen suurimpana syynä nimenomaan taloudellisen ahdingon. Pulamiehet eivät sulattaneet myöskään vanhan miehen vankilaan viemistä. Siinä kahakan kaksi pääsyytä.
Ehkä ’herrat’ ja pulamiehet eivät ymmärtäneet toistensa mentaliteettejakaan. Vastakkainhan olivat supisuomalaiset kansanmiehet, joista monet olivat heränneitä, sekä nimismies
Olen tekijän kanssa samoilla linjoilla siinä, että Nivalan välikohtaus oli nimenomaan primitiivireaktio, ei suunniteltu kapina. Kansa ei hyväksynyt kapina-nimitystä, vaikka lainoppineet sitä käyttivätkin.
Mikäli pulamiehet olisivat todella halunneet kapinoida, he olisivat varmasti pystyneet sen tekemään kunnolla.
Myöhemmin pulamiestoverit jopa kiittelivät
Myös maaherra
Vaikkapa kapina kuivui kokoon, sen jälkipyykkiä puitiin pitkään.
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>