Rautio on pyytänyt Tulihta-jutun esitutkintaa johtaneelta keskusrikospoliisin komisariolta
Selvityksiä on ollut vailla myös korkein oikeus (KKO). Se on valtakunnansyyttäjänviraston kautta pyytänyt jutun purkuhakemusta varten selvitystä asiassa jutun syyttäjänä toimineelta Oulun kihlakunnan syyttäjäviraston johtavalta syyttäjältä
He pyytävät asianajajansa
"Kanteluita minua vastaan on jutussa tehty lähes samoilla perusteilla vuoden 1996 lopulta lähtien muutama. Yksikään niistä ei ole johtanut mihinkään. Esitutkinta on kanteluihin annettujen ratkaisujen mukaan hoidettu hyvin ja huolellisesti. Mustaa ei voi muuttaa valkoiseksi. Juttua istuttiin noin 70 päivä käräjä- ja hovioikeudessa, eikä silloin esitetty vastaavia väitteitä", huomauttaa Tapani Kursukangas.
Laki vaatii erittäin painavia ja perusteltuja syitä purkuhakemukselle, koska annetuista tuomioista on kulunut jo reilusti yli viisi vuotta.
Oksalan mukaan rikoskomisario Kursukangas ei selvittänyt asiassa, laadittiinko kaupan kohteesta lain vaatima tarkka ja luotettava selostus. Asia selvisi liian myöhään, vasta hovioikeuskäsittelyn lopulla.
Kursukangas jätti Oksalan mukaan esitutkinta-aineistosta pois ympäristöministeriön ja lääninhallituksen virkamiesten kaksi muistiota, jotka sisälsivät alueeseen liittyneen merkittävän kaavoitusohjeistuksen.
Esitutkinta-aineistosta jäi Oksalan mukaan pois myös Oulun lääninhallituksen Kuusamon kaavoitusviranomaisille lähettämä kirje, joka sisälsi ohjeita kaavoituksessa huomioon otettavaksi Tulihtan alueenkin osalta sekä äärimmäisen tärkeä Tulihta-yhtiön hallituksen muistio kesäkuulta 1992.
Muistiossa esille tuodut syyt johtivat sittemmin koko rakennusoikeuden poistamiseen Kivilammen itäpuoliselta harjulta Tulihtan määräala mukaan lukien.
Muistioiden ja kirjeen pois jättämisestä ei tehty Oksalan mukaan asiamukaista merkintää esitutkintapöytäkirjaan.
Esitutkintapöytäkirjasta jäi pois myös kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitus, joka sisälsi Tulihtan määräalan rajat tarkasti määritelleen kartan.
Kursukangas toimitti Oksalan mukaan kartan syyttäjälle vasta vasta 28. toukokuuta 1996, jolloin syyte oli jo nostettu.
Oksala epäilee, että menettely on mahdollisesti tapahtunut, jotta syyttäjä ja tuomioistuin saataisiin vakuuttuneeksi virheellisen väitteen totuudenmukaisuudesta.
Lisäksi Kursukangas laiminlöi Oksalan mielestä kuulustella asiassa Oulun lääninhallituksen kaavoitusosaston osastopäällikköä, joka tunsi Tulihtan alueen erittäin hyvin.
Hänen sijastaan rikoskomisario kuulusteli kahta muuta virkamiestä, joilla ei voinut olla yhtä vahvaa tietoa hallussaan kuin kaavoituspäälliköllä.
"Kysymys ei näiden seikkojen osalta ole edes harkinnanvaraisesta toiminnasta, vaan selkeästi lainvastaisesta menettelystä. Syyteharkinta asiassa on suoritettu puutteellisen aineiston perusteella", väittää asianajaja Matti Oksala.
Ehdolliset tuomionsa asiassa sovittaneet tuomitut perustelevat toimintaansa asiassa tutkinnan virheiden lisäksi menetetyn maineen palauttamisella.
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>