Yhdeksän kuukautta aikaa

Uuden Raahen synnyttäminen teettää virka- ja luottamushenkilöillä vielä paljon työtä

Anne Helaakoski

RAAHE Ensi vuodenvaihteesta lähtien isompaa kaupunkia isännöivä kaupunginjohtaja Jaakko Nahkuri suhtautuu tilanteeseen rauhallisesti. Kuntien yhdistämisasiaa valmisteltiin niin pitkään, ettei sinänsä fyysinen olo ole nyt paljoa muuttunut, kertoo kaupunginjohtaja.

Yhdistymisen valmisteluprosessi oli Nahkurin mielestä sangen pitkä, mutta onnistui kuitenkin hyvin. Virkamiesten ja luottamushenkilöiden yhteistyö toimi hyvin, Nahkuri kiittelee.

”Olennaista tässä on, että oikeastaan Pattijoki ei kuntana olisi tarvinnut liitosta. Siellä on väestö kasvussa ja talous suhteellisen hyvässä kunnossa. Toisaalta Raahen seutukunta tavitsee tällaisen voimakkaamman veturin, jotta pääsemme aluekeskuksena vauhtiin. Nyt saamme näyttää, miten hoidamme asiat kotiin.”

Pattijoen ja Raahen liitos on ollut tapetilla jo kolme vuosikymmentä ja nyt toteutuvan kuntaliitoksen hiomiseenkin meni kolmisen vuotta. Laakereillaan lepäämään ei kummassakaan kunnassa kuitenkaan auta ryhtyä, sillä yhdistymisen käytännön järjestelyt on tehtävä yhdeksässä kuukaudessa.

”Kesäkuun loppuun mennessä tulee varmaan sisäasiainministeriön ja valtioneuvoston päätökset, mutta nämä yhdessävalmistelun muodot täytyy suunnitella jo kevään aikana. Tähän tulee sitten järjestelytoimikunta, jonka lääninhallitus asettaa.”

Loppuvuodesta Nahkuri odottaa työn täytteistä. Kuntien on laadittava muun muassa yhteinen henkilöstösuunnitelma ja luottamushenkilöorganisaatio sekä valmisteltava yhteinen budjetti, puhumattakaan kaikista pienistä järjestelyistä aina tulevan kaupungin vaakunaa myöten.

”Me tehdään se mitä keritään ja pystytään. Olennaista tässä kuitenkin on se, että pystymme hyödyntämään yhdistymisestä tulevat edut. On suunniteltava seuraavat viisi vuotta siten, että yhdistymis- ja porkkanarahojen jälkeenkin jää jotain pysyvää.”

Tuleva kaupunki yhdistää kaksi erilaista kuntakulttuuria. Siksi Nahkurin mukaan on tärkeää pystyä löytämään ja hyödyntämään molempien kuntien vahvuudet. On pystyttävä omaksumaan uutta, korostaa Nahkuri.

”Viisi vuotta on lyhyt hyvin aika, jos työelämän kehittämiseen ei laiteta energiaa. Ihmisten välisistä asioistahan tässä on kysymys sekä virkamiesten että luottamushenkilöiden osalta.”

Kotikunnan menetys on kova pala

Kuntien yhdistymistä viimeiseen saakka vastustanut Pattijoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jukka Ingerttilä (kesk.) on pettynyt mies. Tosin hän kertoo jo jonkin aikaa olettaneensa, että yhdistyminen tulee. Niinpä hän on tehnyt surutyön jo aikaisemmin.

Ingerttilä ilmoitti heti kunnanvaltuuston päätöksen jälkeen jättävänsä kaikki luottamustehtävänsä. Ilmoitus ei ollut hetken huumassa tehty, vaan harkittu asia.

”Luottamustehtävien jäättämispäätös lievitti toisaalta pettymystä ja oli myös helpotus. On ollut harmi, että oman puheenjohtajuuden aika on ollut tämän yhden asian kanssa painimista. Ei ole riittänyt voimia ideointiin tai kunnan kehittämiseen.”

Vaikka Ingerttilä jättääkin politiikan, aikoo hän seurata suurella mielenkiinnolla tulevan kaupungin kehitystä. Pattijoen tulevaisuus on sydäntä lähellä.

”Aika näyttää, miten käy. Saimmehan me vastustajat omilla toimillamme hankittua aika paljon lisärahoitusta ja siitä on tullut myönteistä palautetta liitoksen kannattajiltakin. Nähtäväksi nyt jää, miten uutta kaupunkia lähdetään kehittämään.”

Ingerttilän mukaan puheet vetovoimaisuudesta ja imagosta saavat pelkäämään sitä, että kehittäminen keskittyy kaupunkikeskukseen. Toisaalta hänestä on ymmärrettävää, että keskuksesta halutaan vetovoimainen. Sen, missä määrin Pattijoen puolelle satsataan, aika näyttää pitemmän päälle.

Ingerttilän lisäksi keskustan Helge Laurila on ilmoittanut jättävänsä luottamustehtävänsä. Ingerttilä kertoo olleensa yhteydessä muihin kuntien yhdistymistä vastustaneisiin, mutta siitä, onko muilla eroaikeita, hänellä ei ole tietoa.

Tunnelma liitosta vastustaneiden keskuudessa on haikea.

”Siellä kunnanviraston pihalla kokouksen jälkeen oli kyynel useamman silmässä, kun halailimme ja koitimme toinen toisiamme tukea. Onhan tämä kuitenkin kotikunnan menetys ja kotikuntaan on kasvanut kiinni. Sanotaan, ettei kunta saa olla itsetarkoitus, mutta kyllä se tärkeä saa olla.”

Arto Murtovaara

Siirtopattijokinen. Eihän tuo taida haitata, kommentoi liitospäätöstä reilut 20 vuotta Pattijoella asunut Pentti Tokola.

Ylijohtaja Cay Sevón

Erinomaisesti valmisteltu asia

Timo Myllykoski

RAAHE Sisäasiainministeriön kuntaosaston ylijohtaja Cay Sevón kiittelee Raahen ja Pattijoen kuntaliitoksen valmistelua erittäin tarkaksi työksi. Hän sanoo kaupunginjohtaja Jaakko Nahkurin ja kunnanjohtaja Ilmo Arvelan tehneen niin perusteellista valmistelutyötä kuin mahdollista.

”He toimivat asukkaiden edun mukaisesti. Se, mitä tässä saavutettiin ja saatiin aikaan, liikkuu aivan maksimissa.”

Raahen ja Pattijoen yhdistämisprosessi sattui keskelle lakimuutosta ja oli Sevónin mielestä siksi ehkä hieman vaikeampi prosessi kuin mitä jatkossa tulee olemaan. Kansanäänestyksessä tämä asetti myös kuntalaiset vaikeaan asemaan.

”Jos tämä nyt tiedossa oleva kokonaisuus yhdistämisavustuksineen ja investointirahoineen olisi voitu kertoa jo marraskuussa, olisi kansanäänestyksen tulos ollut ehkä toinen”, hän pohtii.

Ylijohtajaa harmittaa myös kansanäänestyksessä ongelmalliseksi koitunut En ota kantaa -vaihtoehto. Hänen mielestään kyseessä on elementti, joka aiheuttaa turhaa epävarmuutta.

”Minun mielestä tuo pykälä tulisi muuttaa niin, että sanotaan kyllä tai ei, koska kyse on kuitenkin aika yksinkertaisesta asiasta. Ne, jotka eivät halua ottaa kantaa, jättävät sitten äänestämättä.”

Raahe ja Pattijoki täydentävät toisiaan

Vaikka Pattijoen kunnanvaltuuston keskiviikkoiseen kokoukseen liittyi dramatiikkaa, sanoo Cay Sevón aistineensa jo torstaina pattijokisten valtuutettujen kommenteista eteenpäinmenemisen ilmapiirin.

”Ainakin siihen on hyvät eväät olemassa”, uskoo ylijohtaja ja toivoo kuntaliitosprosessin toimivan samalla katalysaattorina monien hyvien hankkeiden edistämiseksi.

Raahen ja Pattijoen yhdistymisen keskeisenä tavoitteena on nykyistä vetovoimaisemman uuden kaupungin muodostaminen. Sevón huomauttaa vetovoiman olevan paljon enemmän kuin vain Raahen ja Pattijoen yhteenlaskettu asukasmäärä.

”Kun katsoo karttaa, niin Raahe ja Pattijoki täydentävät toisiaan aika hyvin. Raahessa käydään töissä ja Pattijoella on erinomaisen hyvää maa-aluetta, jonne voi hyvin saada ihmisiä muuttamaan. Niiden verotulojen ja mahdollisuuksien varaan, jotka tämä kokonaisuus muodostaa, on paremmat mahdollisuudet rakentaa tulevaisuutta”, kuntaosaston ylijohtaja toteaa.

Artikkelin lähde Kaleva