Rukan urheilukeskus paisuu

Kuusamo rakentaa freestylekeskuksen ja suunnittelee jo kaikkien lumilajien keskusta

Aku Ahlholm

KUUSAMO Rukalle aletaan kesällä rakentaa 550 000 euroa maksavaa freestylen kilpailu- ja valmennuskeskusta. Se on kuitenkin vasta alkua.

Freestylekeskuksen rahoitus on juuri saatu järjestykseen, kun Kuusamo hakee jo opetusministeriöltä erityisavustusta kaikkien lumilajien valmennus- ja kilpailukeskukselle. Vapaa-aikajohtaja Pauli Miettinen sanoo sen merkitsevän lajien huippuvalmennuksen saumatonta yhteistyötä ja mahdollisuutta harjoitella lumilajejakin lähes ympärivuotisesti.

Lumilajien keskukselle voisivat kuulua myös huippukisojen järjestelyt. Lisäksi rahoituksella pystytettäisiin muun muassa latujen lumetusjärjestelmä ja laskettelijoiden harjoitusrinteeseen automaattikamerat.

Jo ennestään Rukalta löytyvät hiihto- ja ampumahiihtostadion, mäkihyppyrit ja lumilaudan sekä perinteisen alppihiihdon kilparinteet.

Freestylekeskus tuo alueelle lisäksi kumparelaskun ja hyppyjen kansainväliset mitat täyttäviä kilpailurinteitä sekä mahdollisuuden joukkueiden leireihin.

Ensimmäinen freestyleleiri on kesäkuussa Saaruan kesärinteessä, jossa voi laskea lumella helteessäkin.

”Sitä ennen on jo alppihiihdossa kaksi junnuleiriä, joita ovat vetämässä muun muassa Kalle Palander ja Sami Uotila”, kesälumesta vastaava valmentaja Mikko Martikainen kertoo.

Leirien ja kisapaikkojen lisäksi lumilajien keskuksessa urheilijat voivat opiskella peruskoulusta aina korkeakouluopintoihin saakka.

Tämä mahdollisuus on jo alppihiihtäjillä, mutta kehityspäällikkö Jari Karsikon mukaan freestylelaskijat voivat tulevaisuudessa hakea myös Rukan Alppikouluun.

”Tavoitteena on, että kaikki mitä voi lumella tehdä olisi mukana myös alppikoulun ohjelmassa.”

Kuuden lajin kisoja

Kesään mennessä selviää, kilpaillaanko Rukalla jatkossa viiden lajin maailmancupin pisteistä.

Rukalla on jo nähty kumparelaskun ja lumilautailun maailmancupit. Huhtikuun puolivälissä FIS:n lajikomiteat esittänevät Suomen Hiihtoliiton mukaisesti Kuusamoon myös mäkihypyn, yhdistetyn ja maastohiihdon maailmancupien avauskisoja.

Lopullisesti FIS ratkaisee kisapaikat 2.-7. kesäkuuta, mutta aniharvoin se on muuttanut komitean esitystä.

Pauli Miettisen mukaan kisoihin on silti jo varauduttava.

”Olemme jo varanneet muun muassa Ylen ja kilpailijoiden tarvitsemia kontteja.”

Jos Kuusamon avauskisoista tulee pysyvä käytäntö, Rukalle rakennetaan näihinkin tarkoituksiin kiinteät tilat. Alunperin oli tarkoitus, että Kuopio ja Kuusamo vuorottelisivat, mutta nyt FIS haluaa avauksen aina samaan paikkaan.

Miettinen sanoo, että Rukan etu on muun muassa majoituspaikoissa. Kuopiossa osa joukkueista on yöpynyt kaukana kisapaikalta, mutta Rukalla vuodepaikkoja riittää.

”Hiihtoliittokin on jo lupautunut kustantamaan tänne lasten ja nuorten kuljetuksia muun muassa Oulusta”, Miettinen kertoo.

”Tänne saadaan 3000 tai 4000 katsojaa varmasti ilman mitään silmänkääntötemppuja.”

Kumparelaskussa ja freestylehypyissä Kuusamoon on tulossa MM-kisat vuonna 2005. Sopimus kisoista allekirjoitetaan kesäkuun alussa Slovenian Portorozissa.

”Marraskuussa maksoimme jo hakumaksun, ja kisat ovat tulossa Suomeen”, kehityspäällikkö Jari Karsikko toteaa.

Perinteisessä alppihiihdossa Ruka keskittyy valmennukseen. Mikko Martikainen uskoo silti, että Rukalla voidaan vielä laskea vuosittain Pohjoismaiden avauskilpailut, jotka myös houkuttelisivat paikalle useita huippulaskijoita.

Kesä ei keskeytä kautta

Kesärinne voi olla joskus suurikin valtti.

”Ennustan, että alppihiihtoonkin tulee kesäsarja kuten mäkihypyssä. Sitä ei voida kuitenkaan laskea muovilla tai jäällä, joten aletaan rakennella halleja. Silloin Saaruan kesärinne on vahvoilla”, Martikainen kertoo.

Kun Ruka ei voi kilpailla alppihiihdon maailmancupista vaikkapa Levin kanssa, sen on odotettava alppihiihtoon uusia lajeja tai panostettava valmennukseen ja huipputekniikkaan.

”Alppihiihtokin on hyvin konservatiivinen laji, siihen väliin meidän on iskettävä”, Martikainen toteaa.

Jatkossa Rukan alppilajien kilpailut saattavat keskittyä täysin eturinteisiin. FIS toivoi jo lumikourua muiden suorituspaikkojen yhteyteen. Lisäksi Mikko Martikainen haaveilee myös kesärinteitä tuotaviksi ihan Rukan ytimeen.

Jatkuvien huippukisojen organisointi vaatii vielä hiomista. Jari Karsikon mukaan on kestämätöntä, että jokaiseen tapahtumaan muodostetaan erillinen organisaatio.

Kuusamolaiset kehittelevätkin parhaillaan matkailukeskusyhdistystä tai -yhtiötä, joka hoitaisi niin matkailun yhteismarkkinoinnin kuin tapahtumien järjestelytkin. Tapahtumajärjestelyt voivat siirtyä myös jollekin yksityiselle yritykselle.

Käytännön tasolla paikalliset urheiluseurat pystyvät kyllä kisoja pyörittämään. Lumilautailun maailmancupin talkootöissä oli viisi urheiluseuraa, muun muassa palloiluseura Pallo-Karhut ja Kuusamon Ampujat, joka on saamassa hirvenhiihdon SM-kilpailut Kuusamoon vuonna 2004.

Aku Ahlholm

(kuva: ruka1, jossa tyttö fiksaa suksia, sällejä taustalla)

Koulutus laajenee. Alppihiihtäjät voivat saada seurakseen muitakin urheilijoita. Alppioppilas Kukka-Maaria Laine valmistelee suksia kisoihin, kun Henkka Kivinen (vas.), Petri Nyländen ja Joonas Haiko seuraavat taustalla.

Aku Ahlholm

(kuva: ruka2, jossa tyttö hioo suksiaan)

Opiskelua ja urheilua. Alppikoulussa nuoret ovat voineet jo vuosia harjoitella säännöllisesti. Kukka-Maaria Laine tekee lähtöä kilpailuihin.

Aku Ahlholm

(kuva: ruka3)

Tuttua puuhaa. Alppikoulussa urheilijat saavat liikkua paljon. Sami Heikkilä (vas), Joonas Haiko ja Henkka Kivinen lähtevät kisamatkalle.

Aku Ahlholm

(kuva: ruka4)

Sovittelua. Nuoret urheilijat tarvitsevat alppikoulun tyylistä opiskelua, jotta harjoittelu sujuu hyvin. Alppiopiskelijat Joonas Haiko (vas.), Petri Nyländen ja Sami Heikkilä lähtevät kisoihin kouluviikon jälkeen.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva