Artikkelin lähde Kaleva
Vankilassa ovat poissa pahanteosta
60-vuotias
Kari Myllyniemi Oulussa.
Kansanedustaja Kari Myllyniemi ihmettelee, että hän alkaa olla iältään eduskuntaryhmänsä vanhimpia mutta ei tunne itseään lainkaan niin vanhaksi. Siksi toisen kauden kansanedustaja aikoo yrittää kolmannelle kaudelle nöyrin mutta luottavaisin mielin.
Nöyrin siksi, että keskustan ehdokkaaksi pääsy ei ole mikään ilmoitusasia, vaan siihen täytyy ansaita jäsenistön kannatus. Oulussa on pyrkimässä monia, vaikka puolueen jäsenmäärä kaupungissa on maakunnan muihin kuntiin verrattuna suhteellisesti pieni. Luottavaisin siksi, että varsinkin ensimmäisissä eduskuntavaaleissaan 1995 hän keräsi yhden Oulun läänin muhkeimmista äänipoteista yli puoluerajojen.
”Eduskunnassakin vallitsee kova arvojärjestys. Tehtäviin, joissa pääsee parhaiten vaikuttamaan, valitaan kokeneimmat edustajat. Katsoisin, että kolmannella kaudella minulla olisi parhaat mahdollisuudet päästä hyville paikoille ja vaikuttaa asioihin”, Myllyniemi perustelee
Parhaimpina saavutuksinaan eduskunnassa hän pitää rikosprosessilakiin saamiaan uudistuksia muutama vuosi sitten. Lakivaliokunnassa ollut Myllyniemi kertoo esittäneensä suuren määrän muutoksia jotka melkein kaikki menivät läpi.
”Niin sanotun oikeuteen noudon pidätysajan sain pidennettyä yhdestä vuorokaudesta kolmeen, mutta sen pitäisi olla vielä pidempi. Salassapitosäännöksiä höllennettiin siltä osin, että virkamiehet saavat vaihtaa keskenään tietoja, esimerkiksi poliisi, syyttäjä ja ulosottoviranomaiset”, Myllyniemi luettelee.
Kiitoksia ei tippunut
Varsin kovana vakanssina Myllyniemi pitää neljän vuoden kauttaan Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana, joka päättyi edellisiin kunnallisvaaleihin.
”Kiitosta ei silloin tullut, mutta penniäkään kaupunki ei ottanut niinä vuosina lainaa, mikä tuntuu nykyisessä taloustilanteessa positiivisesti”, Myllyniemi arvioi.
Valtuutettuna hän ollut vuodesta 1992 saakka. Politiikkaan hän ajautui Korvenkylän keskustan paikallisosaston kautta 1970-luvun puolessa välissä, jolloin hän muutti nykyiseen asuinpaikkaansa.
Karkeat rikosluvut
Suomen rikoslain soveltamasta oikeudessa Myllyniemi pitää aivan liian löysänä. Hänen mielestään ei ole sattuma, että maassamme on Euroopan suurimmat luvut väkivaltarikoksissa mutta pienimmät rangaistukset.
”Ruotsissa saa vankilaa samasta rikoksesta, jossa meillä syyttäjä jättää syyttämättä. Meille on pesiytynyt sellainen käsitys, että rangaistuksen pituudella ei ole vaikutusta rikosten määrään, mutta onhan sillä”, hän painottaa.
Rikollinen pysyy poissa tekemästä uusia rikoksia, kun hän on vankeudessa. Myllyniemen mukaan Suomessa tehtiin joitakin vuosia sitten 30 - 40 pankkiryöstöä vuodessa. Kun tekijät saatiin kiinni, ne vähenivät pariin, kolmeen.
”Kunhan he alkavat vapautua sieltä, on taas suma odotettavissa. Jos haluaisimme, rikolliset voisivat olla pitempään poissa pahanteosta”.
Ennen politiikkaa Myllyniemi ehti tehdä pitkän uran poliisina. Poliisikokelaskurssilta hän valmistui vuonna 1962, ja ura eteni rivakasti: komisario 1974, rikososaston johtaja 1982, rikoskomisario 1985, rikosylikomisario 1990, apulaispoliisimestari 1993, apulaispoliisipäällikkö 1997 ja samana vuonna poliisimestarin arvonimi. Oulun poliisilaitoksen palvelukseen Myllyniemi tuli vuonna 1963 ja jäi eläkkeelle viime vuonna.
Hyvää menestystään hän perustelee hyvällä kurssimenestyksellä: poliisissa etenee parhaiten, kun saa hyvät todistuksen ensimmäisillä kursseilla. Jos pärjää vain kohtuullisesti työssä ja on vielä kehno koulutuksessa, ylennyksiä ei saa poliisissakaan.
Sitkeys palkittiin
Poliisinuransa kohokohtina Myllyniemi pitää seitsemän vuoden takaista Oulun taksimurhan selvittämistä.
”Moni päällikkö olisi hellittänyt aikaisemmin, mutta minä pidin tutkijat töissä. Puolitoista vuotta siihen meni. Toinen merkittävä tapaus oli samoihin aikoihin, kun eräs onneton ihminen surmasi vaimonsa ja vei vainajan kaatopaikalle. Oli siinä ja siinä, että ruumis löydettiin. Kuumassa heinä-elokuussa kävimme suurella joukolla läpi tuhansia jätekuormia. Etsintä tuli maksamaan paljon, mutta omaisten kannalta löytyminen oli tärkeää. Ansiot näissä kummassakin tapauksessa kuuluvat tietysti alaisilleni”, Myllyniemi muistelee.
Vielä metallimies
Karijoella syntynyt Myllyniemi oli 12 vuoden ikäinen, kun hänen perheensä muutti Ruotsiin. Siellä hän kouluttautui kolmessa vuodessa ensimmäiseen ammattiinsa kylmävalssaajaksi. Hän ehti harjoittaakin ammattiaan Bångbrossa Kopparbergin tehtaalla jonkin aikaa vuonna 1957.
”Jos Tornion terästehtaalla tarvitaan työvoimaa, eiköhän homma taitaisi sujua vielä”, hän vitsailee. Työn ohessa hän suoritti aikanaan vielä kauppaopiston
Myllyniemi viettää syntymäpäiväänsä aprillipäivänä Oulussa Kirkkotorin koulutuskeskuksessa kello 12-18. Lahjojen sijasta Myllyniemi toivoo lahjoituksia Sotiemme veteraanien veljestukityön tilille (Optia 460020 - 2140465) tai Oulun Unicef-kampanjan tilille (Nordea 110730 - 632822).
ANTTI ERVASTI
Tapio Maikkola
Harrastuksia? Eipä tule yhtäkkiä mieleen, Kari Myllyniemi pohtii. Pitkän miettimisen jälkeen hän mainitsee penkkiurheilun ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön, esimerkiksi lähes 20 vuotta kestänyt hallituksen jäsenyys Pohjan Prikaatin killassa.
Artikkelin lähde Kaleva