Vänmanni tai Wänman nimeksi näyttämölle?

Eeva Kauppinen

OULU Vänmanninsaari on jäänyt Oulun kaupunginteatterin alle. Teatteri kuitenkin nosti nimen esiin jäähyväisesityksessään ennen talon remonttia. Vänmannin valinta on ohjelmassa 13.4. saakka.

Kuka tai mikä oli Vänmanni - kysymys on kiinnostanut oululaisia kovasti. Nyt on ilmaan heitetty ajatus, että josko teatteri voisi evakosta palattuaan nimittää yhden näyttämöistä Vänmanniksi tai Wänmaniksi?

Puoli tusinaa tapaa

Vänmanninsaari sai nimensä kauppias Iisakki Venmanilta (26.9.1727-2.4.1800), joka muutti Ouluun Haukiputaalta. Venmanit olivat alunperin Väänäsiä.

Kamarineuvos Atte Kalajoki on löytänyt lisätietoa Wenmaneista P.W. Snellmanin kirjasesta Handelssocieteten och handlandenas pensioninrättning i Uleåborg 1771-1936.

”Siinä on peräkkäin kaksi Iisakkia, isä ja poika, nimen kirjoittamisesta monta mallia, vahvennettuna tämä Wen(n)man, sulkeissa isä Isakilla myös Wänman.”

Atte Kalajoki toteaa, että nimen kirjoittamiseen on vaihtoehtoja kai puoli tusinaa!

Kamarinevos muistelee, että Vänmanninsaarella toimineen Vänmanin uimalaitoksen oli piirtänyt ”tosioululainen” raatimies Yrjö Similä

Oikotie porvariksi

Haukiputaalainen harrastajasukututkija Pentti Utriainen on selvittänyt lisää Isakin isän Antti Tapaninpoika Väänäsen vaiheita. Hän on löytänyt toisen harrastajan Assar Väänäsen sukututkimuksen kanssa yhtenevää tietoa ja vähän lisävalaistusta.

Isonvihan aikaan Haukiputaalla vaikuttaneen Antin ensimmäinen vaimo ennen Iisakin äitiä Saara Iisakintytär Niskaa oli Marketta Heikintytär (Margeta Henrichsdr).

”Näyttää siltä, että Reetta Heikintytär olisi ollut silloisen kanttorin Heikki Balckholmin tytär.

”Kanttorin tytär puolisona oli varmasti oikotie porvariksi”, uskoo Pentti Utriainen, koska vuonna 1722 Antti jo mainitaan porvarina.

Iisakin sisar Katariina (Catharina) oli naimisissa merimiehen, kaupungin palvelijan Samuel Samuelinpoika Tammelanderin kanssa. Toinen sisar, naimattomaksi jäänyt Saara nähtävästi muutti noin 1769 Tammelanderin talouteen piiaksi.

”Iisakin sisar Saarakin käytti Wänmanin nimeä. Ehkäpä jo Iisakin äiti vaihtoi sukunimen Väänäsestä Wänmaniksi”, ehdottaa Utriainen.

Hautaraha lapsesta

Lapsikuolleisuus oli 1700-luvulla korkea. Menetyksiltä ei säästynyt myöskään Iisakki Antinpoika Venmanin perhe.

Syyskuulta 1775 löytyy tieto, että Iisakki maksoi hautarahaa lapsesta, mutta lapsen nimeä ei ole merkitty. Hautausmaksun hinta oli 7:46.

”Rahayksikköä ei mainita. Liekö se riksejä, riikintaalereita? Sellaisina summa tuntuu isolta”, pohtii Pentti Utriainen.

Artikkelin lähde Kaleva