Artikkelin lähde Kaleva
Valintatalosta tilat kulttuurille
Vielä nimettömään taloon mahtuu teatteritaiteen lisäksi muita harrastajia
Anna Mikkonen
HAUKIPUDAS Haukiputaan keskustassa puolitoista vuotta tyhjillään olleisiin Valintalon entisiin neliöihin suunnitellaan kulttuurin monitoimitiloja, joiden keskeisin toimija tulee olemaan Kiiminkijoen opiston esittävä taide.
Kunta on näyttänyt hankkeelle vihreää valoa ja parhaillaan neuvotellaan kaavamuutoksesta tai poikkeamisluvasta. Seuraavaksi mielipiteensä lausuu ympäristökeskus.
Kiinteistön omistaa vielä Oulun Osuuspankki. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, voi opisto juhlia 40 toimintavuottaan uusissa tiloissa kevättalvella 2003. Talolle etsitään myös nimeä ja sen toivotaan löytyvän kunnan historiasta, ehkä merielämästä.
Harjoitus- ja esityskäytön lisäksi tilat soveltuvat myös auditorioksi sekä näyttely- ja esittelytiloiksi. Kun suunnitelmat saadaan vietyä tarpeeksi pitkälle, tulee Haukiputaalta löytymän myös digitaalisen median tuotantotilat, jotka ovat näillä korkeuksilla harvinaisuus; vastaavat löytyvät vasta Luulajasta.
Uusiin tiloihin esittävä taide
Taiteilla on keskeinen sija Kiiminkijoen opiston opetuksessa. Kansalaisopistossa toimivat taiteen perusopetusta antavat omistajakuntien taidekoulut ja muun muassa yhdeksän teatteriryhmää, 15 tanssiryhmää, neljä puhallinorkesteria, seitsemän kuoroa ja 15 muskaria. Yhteensä opiskelijoita on noin 5 000 ja opisto on maan 9. suurin.
”Yli puolet opetuksesta vaatii erikoistiloja joihin luokkahuoneet tai urheilusalit eivät käy. Esittävät taiteet, teatteri, musiikki ja tanssi, vaativat omat tilansa”, toteaa opiston rehtori Heikki Viironen.
Tällä hetkellä opiston toimintoja on niin Jatulissa kuin kouluillakin, toimisto on Kirkkotiellä ja sinne se myös jää. Studiotilat ovat Martinniemen sahalla.
”Jatulissa taistelemme tiloista muiden kanssa. Kulttuuritilan rakentaminen on palvelus myös urheiluelämälle”, uskoo Kiiminkijoen opiston kulttuurituottaja Aune Hinkula.
Teatteriohjaaja Raija Päkkilä huomauttaa, että uusi talo on myös osa opetuksen laadunkehittämistä.
Korkeutta vajaat kymmenen metriä
Valintatalon kiinteistön muuttaminen kulttuuritilaksi maksaa noin 700 000-900 000 euroa. Hankkeen on laittanut alulle Kiiminkijoen Opisto Oy, mutta töiden edetessä perustettaneen myös kiinteistöyhtiö, jolloin tilojen vuokraaminen muuhunkin kuin opistokäyttöön onnistuu luontevasti.
Valintatalon muutostyöt ovat Archeus Oy:n käsialaa, toteutuksesta tulee vastaamaan Temotek Oy. Suunnittelun ideana on hyödyntää korjausrakentamisen keinoja vanhat rakenteet ja tarvikkeet hyödyntäen.
Talon nykyinen kattorakenne puretaan ja kantavia pilareita jatketaan noin kuudella metrillä. Näin korkeutta saadaan yhteensä vajaat kymmenen metriä, mikä on metrin verran vähemmän kuin naapuritontilla sijaitsevan Rabatin mainoksen korkeus.
”Valintatalon ilme tulee säilymään, muun muassa sisäänkäynti ja punatiilinen julkisivu pysyvät ennallaan. Ulkoseiniä jatketaan lasilla”, luettelee Archeus Oy:n toimitusjohtaja Timo Korhonen.
Talon keskeinen osa tulee olemaan puinen, noin 200 neliön kokoinen veneen muotoinen sali, jonka sisään sijoittuu 230-250 hengen katsomo. Ulkopuolelle jäävät muu muassa näyttelytilat ja hevosenkengän muotoinen aula sekä kahvio ja keittiö. Toiseen kerrokseen tulee varasto- ja toimistotilaa sekä noin 60 neliön harjoitussali.
”Talo valaistaan ja etenkin iltaisin se loistaa maamerkkinä. Alueen ilme paranee merkittävästi”, jatkaa Timo Korhonen.
Tapio Maikkola
Maisema paranee. Kulttuurituottaja Aune Hinkula toteaa Haukiputaan keskustan ilmeen kohentuvan, kun Valintatalon entisiin tiloihin saadaan kulttuurin monitoimitilat.
Tapio Maikkola
Uuskäyttöön. Entisen Valintatalon tilat kokevat muodonmuutoksen ja palvelevat vastaisuudessa kulttuurielämää. Kiiminkijoen opiston kulttuurituottaja Aune Hinkula iloitsee tiloista, joista löytyy tilaa opiston esittävälle taiteelle.
Archeus Oy
Valaistuna komea näky. Haukipudas saa kulttuuritilan, jonka ovat suunnitelleet Timo Korhonen ja Jussi Saarela Archeus Oy:stä. Valintatalon julkisivu säilyy lähes samankaltaisena, korkeutta lisätään lasiseinällä ja näin saadaan valoisuutta.
Artikkelin lähde Kaleva