Artikkelin lähde Kaleva
Raahe ja Pattijoki yhteen
Kunnanvaltuusto hyväksyi kuntien yhdistämisen äänin 16-11
Timo Myllykoski
PATTIJOKI Kunnanvaltuusto päätti liki kolme vuotta kestäneen kuntaliitoskeskustelun, kun se hyväksyi äänin 16-11 kuntaliitoksen Raahen kaupungin kanssa. Kuntien yhdistämistä vastustavat valtuutetut veivät taistonsa kunnialla loppuun saakka, vaikka Simo Vedenoja (kesk.) totesi jo ennen asian käsittelyä kunnanviraston käytävällä, että Pattijoen kunnan historia ei enää tämän vuoden jälkeen jatku.
Valtuusto pääsi keskiviikkona käsiksi kunnan historian merkittävimpään asiaan, kun kunnanhallitus oli hetkeä aikaisemmin hyväksynyt kyseenalaiseksi moititun pöytäkirjansa. Siinä kunnanhallitus esitti yksimielisesti valtuustolle kuntien täydennetyn yhdistämissopimuksen ja kuntajaon muuttamisen hyväksymistä.
”Kunnanhallitus tänään yksimielisesti totesi pöytäkirjan olevan kokouksen kulun mukainen”, hallituksen puheenjohtaja Eero Siniluoto (kesk.) ilmoitti.
Kaikki 11 kuntaliitoksen vastustajaa olivat keskustan valtuustoryhmästä. Kuusi keskustalaista päätyi lopulta kuntien yhdistämisen kannalle. Kuntaliitoksen puolesta äänesti myös viimeiseen saakka oman mielipiteensä salassa pitänyt Eero Siniluoto.
Myös Raahen kaupunginvaltuusto hyväksyi keskiviikkona täydennetyn yhdistämissopimuksen ja päätti Pattijoen tavoin esittää sisäasianministeriölle kuntajaon muuttamista. Raahessa päätös oli yksimielinen.
Timo Myllykoski
Toiveena viisas päätös. Pattijoen kunnanjohtaja Ilmo Arvela (oik.) toivoi valtuustolta mahdollisimman viisaita ja kauaskantoisia ratkaisuja. Valtuuston puheenjohtajaa Jukka Ingerttilää (kesk.) kuntaliitoksen hyväksyminen ei tyydyttänyt, ja hän ilmoitti jättävänsä kaikki kunnalliset luottamustehtävät. Vasemmalla kunnansihteeri Eija Tolonen-Manninen.
Pattijoki päätyi kuntaliitokseen
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jukka Ingerttilä jättää kaikki luottamustehtävät
Timo Myllykoski
PATTIJOKI Raahen kaupunki ja Pattijoen kunta yhdistyvät vuoden 2003 alusta lukien. Pattijoen kunnanvaltuusto päätti keskiviikkoiltana äänin 16-11 esittää sisäasiainministeriölle kuntajaon muuttamista.
Valtuuston joulukuussa ottaman jatkoajan tuloksena syntyneen täydennetyn yhdistämissopimuksen kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti. Se tuo Raahesta ja Pattijoesta muodostettavalle uudelle kaupungille yhdistämisavustusta, investointi- ja kehittämisrahaa sekä valtionosuuksien menetysten korvauksia yhteensä noin 14,7 miljoonaa euroa.
Kunnanvaltuusto joutui odotetusti äänestämään kuntaliitoksen hyväksymisestä, kun Simo Vedenoja (kesk.) esitti Minna Sieversin (kesk.) kannattamana, että Pattijoen kuntaa ei tule lakkauttaa eikä kuntajakoa muuttaa. Äänestyksessä Vedenojanesitys sai taakseen 11 keskustaryhmän valtuutettua. Kuntien yhdistämistä kannattivat SDP:n, Vasemmistoliiton ja Kokoomuksen ryhmät kokonaisuudessaan sekä kuusi keskustan valtuutettua, heidän joukossaan myös kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Siniluoto.
Välittömästi äänestystuloksen julistamisen jälkeen kuntien yhdistämistä avoimesti vastustanut kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jukka Ingerttilä (kesk.) ilmoitti jättävänsä kaikki kunnalliset luottamustoimet.
”Katson, ettei minulla ole enää edellytyksiä jatkaa tässä tehtävässä. Kiitos ja näkemiin”, Ingerttilä totesi.
Myös valtuutettu Helge Laurila (kesk.) ennätti ilmoittamaan jättävänsä kaikki kunnalliset luottamustoimet.
Vetovoimaisempi uusi kaupunki
Valtuuston käymää keskustelua alustanut kunnanjohtaja Ilmo Arvela muistutti kuntien yhdistämisen tavoitteena olevan vahvistaa Raahea aluekeskuksen veturina. Arvelan mukaan koko Raahen seutukunta on muutoksen edessä ja joutuu tulevaisuudessa kilpailemaan muun muassa ammattitaitoisesta työvoimasta.
Yhtenä kuntaliitoksen innoittajana ovat olleet myös porkkanarahat. Arvela kertoi, että jo saatujen lupausten lisäksi valtionhallinnossa on ollut havaittavissa myötätuntoa erinäisten hankkeiden edistämiseen, jos kunnat yhdistyvät.
”Jos kunnat yhdistyvät, iso haaste on erilaisten kulttuurierojen yhteensovittaminen, mutta se on vain välivaihe, joka on käytävä”, kunnanjohtaja sanoi.
Valtuutettu Heikki Marjala (kesk.) korosti, että kuntajon muuttamiselle on olemassa tarve.
”Suurin syy on alueen väestökato. Yhdistyminen tuo meille aika verrattomia aseita väestökadon pysäyttämiseen”, hän totesi.
Kumpikin kunta lakkautetaan
Valtuuston puheenjohtaja Jukka Ingerttilä kuvasi omassa puheenvuorossaan kuntaliitoksen valmistelua pitkäksi ja kivuliaaksi projektiksi, jonka piti päättyä viime vuoden marraskuussa käytyyn kansanäänestykseen. Ingerttilä ripitti varsin suorin sanoin niitä valtuutettuja, jotka aikanaan lupasivat kunnioittaa kansanäänestyksen tulosta, mutta päätyivät kuitenkin kannattamaan kuntien yhdistämistä.
”Vetoan teihin, että tulette rohkeasti kansalaismielipiteen taakse. Minusta siellä on ollut helppo olla”, hän sanoi.
Raahen ja Pattijoen yhdistäminen tapahtuu käytännössä niin, että Raahen kaupunki ja Pattijoen kunta lakkautetaan ja niiden alueille perustetaan yksi uusi kaupunki, jonka nimeksi tulee Raahe. Kunnanjohtaja Ilmo Arvelan mukaan kummatkin kunnat lakkauttava malli valittiin tasavertaisuuden pohjalta.
1.1.2003 syntyvän uuden Raahen ensimmäinen valtuusto muodostetaan yhdistämällä Raahen ja Pattijoen nykyiset valtuustot 70-jäseniseksi kaupunginvaltuustoksi. Sen toimiaika kestää vuoden 2004 loppuun ja vuoden 2005 alusta aloittaa seuraavilla kunnallisvaaleilla valittava 43-jäseninen valtuusto.
Raahessa ei kunta- liitoksesta äänestetty
Helge Murtovaara
RAAHE Kaupunginvaltuustossa ei kuntaliitos Pattijoen kunnan kanssa herättänyt suuria tunteita eikä keskusteluja, vaan päätös syntyi odotetusti parin puheenvuoron jälkeen ilman äänestyksiä. Monet odottivat uutisia naapurikunnasta kuitenkin hieman jännittyneinä omista kännyköistään
Valtuutettu Kari Pietilän (sd.) mielestä kehittämisrahoja jaettaessa Ylipään ja Kopsan suunta tuntuvat jääneen vähemmälle huomiolle.
”Kun kuntaliitos syntyy, toivotaan että tasapuolisuus eri alueiden kohdalla toteutuu paremmin. Raahen kaupungissa se on toteutunut, Pattijoella ei.”
faktaboksi raahe-pattijoki -liitoksen vaiheista:
Kolmen vuoden prosessi
20.4.1999 Raahen kaupunki ja Pattijoen kunta esittivät sisäasiainministeriölle, että se määräisi toimitettavaksi kuntajakolain 8 §:n mukaisen erityisen selvityksen kuntien välistä kuntajaon muutosta koskevassa asiassa. Esitys tehtiin Raahen aloitteesta.
29.2.2000 sisäasiainministeriö määräsi tehtäväksi erityisen selvityksen Raahen ja Pattijoen kuntajaon muuttamisesta. Kuntajakoselvittäjäksi nimettiin valtiotieteen maisteri Pekka Myllyniemi.
2.10.2000 julkaisemassaan raportissa Myllyniemi esittää, että Raahen kaupunki ja Pattijoen kunta tulisi yhdistää lakkauttamalla molemmat vanhat kunnat ja perustamalla niiden alueille yksi uusi kunta.
30.8.2001 sisäasiainministeriö antoi määräyksen kuntajaon muuttamista koskevan kansanäänestyksen suorittamisesta Raahessa ja Pattijoella.
19.9.2001 Raahen kaupunginvaltuusto hyväksyi kuntajakolain 9 §:n mukaisen hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen, eli Raahe-Pattijoki -yhdistämissopimuksen.
20.9.2001 Pattijoen kunnanvaltuusto hyväksyi yhdistämissopimuksen äänin 21-6
25.11.2001 Neuvoa antava kansanäänestys Raahessa ja Pattijoella. Raahelaisista 80,08 prosenttia kannatti kuntien yhdistämistä, pattijokisista 48,75 prosenttia. Pattijoella eroa liitosta vastustavien ei-äänten hyväksi syntyi yhdeksän äänen verran.
13.12.2001 Pattijoen kunnanvaltuusto päätti äänin 14-13 varata kuntajaon muuttamisen käsittelylle muutaman kuukauden jatkoaikaa. Vastaesityksenä oli, ettei Pattijoen kuntaa lakkauteta eikä kuntajakoa muuteta.
19.12.2001 Raahen kaupunginvaltuusto päätti esittää Pattijoen kunnanvaltuustolle ja sisäasiainministeriölle, että kuntajaon muutos toteutettaisiin kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemen esityksen mukaisesti.
18.3.2002 Pattijoen kunnanhallitus ja Raahen kaupunginhallitus päättivät yksimielisesti esittää valtuustoille, että ne hyväksyvät jatkoajan aikana täydennetyn yhdistämissopimuksen ja esittävät sisäasiainministeriölle kuntajaon muuttamista 1.1.2003 lukien.
Artikkelin lähde Kaleva