EI OLE OLLUT LEHDESSÄ; MAANANTAIN LEHTEEN!

Maakuntien EU-tiedotus vakiintuu

Mirja Niemitalo

OULU Ulkoministeriön alueelliset Eurooppa-tiedottajat aiotaan vakinaistaa. Eurooppa-ministeri Jari Vilén (kok.) kertoo olleensa hämmästynyt siitä, että tiedottajien työsuhteita on roikotettu vuodesta toiseen määräaikaisina. Alkusyksystä työsuhteet on tarkoitus saada vakinaiselle pohjalle.

Vilénin mukaan asiasta on keskusteltu ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) ja valtiosihteeri Antti Satulin kanssa. Myös valtion edellytetään toimivan hyvän työnantajan tavoin.

”Poliittinen tahto vakinaistamiseen on olemassa”, Vilén kertoo.

Vilén korostaa helposti kansalaisten ulottuvilla olevien neuvontakeskusten merkitystä. Ne on useimmiten sijoitettu kirjastojen yhteyteen, joten ne ovat siellä, missä ihmisvirratkin.

Vilénin mielestä on tärkää välittää oikeaa tietoa EU:n tulevaisuudesta ja laajentumistesta etenkin, kun kansalaiset ovat vielä varsin varauksellisia suhtautumisessaan.

”En näe tämänkaltaisen tiedotustarpeen poistuvan, koska EU elää ja kehittyy koko ajan”, Vilén sanoo.

Ulkoministeriön alueelliset Eurooppa-tiedottajat ovat koko järjestelmän toiminnan ajan olleet pätkätöissä. Työsuhteet on uusittu vuosittain, vaikka euron takia työsuhteet tällä kertaa pitenivät kahteen vuoteen. Epävarma työsuhde on joka tapauksessa rassannut aluetiedottajia.

Pohjois-Pohjanmaan Eurooppa-tiedotuksesta vastaava Ritva Lampén on yhdeksättä vuotta määräaikaisena. ”Tässä sitä subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatetta toteutetaan ja kynnys on pidetty mahdollisimman matalana”, Lampén sanoo.

Lampénin mukaan ihmisten tiedontarve on vuosien varrella muuttunut. Tällä hetkellä etsitään vastauksia hyvinkin räätälöityihin pulmiin, kuten esimerkiksi sisävesilaivurin tutkinnon kelpoisuuteen muissa EU-maissa.

Aivan viime aikoihin asti euro työllisti tiedottajat lähes kokonaan. Kestoaiheita ovat vapaaseen liikkuvuuteen, sosiaaliturvaan, koulutukseen ja opiskeluun liittyvät kysymykset. Direktiivit ovat myös suosittuja. Lampén vakuuttaa, että joulukuusidirektiiviä ei ole olemassa.

Hyvin usein kysytään Lampénin mukaan myös asioita, jotka eivät mitenkään liity EU:n toimintaan. ”Yleensä on täydellinen yllätys, mitä puhelimen soidessa kysytään”, Lampén sanoo.

Alueellinen EU-tiedottaminen aloitettiin vuonna 1994, kun Suomi valmistautui EU-jäsenäänestykseen. Kyse oli vain projektista, joka päättyi kesällä 1995, mutta jatkui uudelleen syksyllä, kun huomattiin kansalaisten EU-tiedon tarpeen olevan jatkuvaa.

Maan 19 alueellista Eurooppa-tiedottajaa sai viime vuonna yli puoli miljoonaa yhteydenottoa internetin kautta. Henkilökohtaisia kontakteja oli samaan aikaan yli 200 000.

Kysy pois. EU:n aluetiedottaja Ritva Lampén palvelee Oulun kaupunginkirjaston yhteydessä.

Jukka Leinonen

Artikkelin lähde Kaleva