Artikkelin lähde Kaleva
Vänmannit olivatkin Väänäsiä!
Eeva Kauppinen
OULU Vänmannin saaren nimelle on Kalevassa etsitty alkujuurta (22.3.2002 ja 23.3.2002). Tässä vaiheessa näyttää siltä, että saaren nimen voisikin vääntää Väänäseksi.
Jo aikaisemmin löytynyt kauppias Isac Wänman on tarkennetuin tiedoin mukana oululaisen sukututkimuksen harrastajan Assar Väänäsen kirjoittamassa Pohjois-Pohjanmaan Väänästen sukututkimuksessa Väänästen varsiteiltä sivuilla 276-277 (Väänästen Sukuseura r.y, 2000).
Assar Väänänen uurasti sitkeästi toista vuosikymmentä selvittäessään Pohjois-Pohjanmaata 1560-1860 asuttaneita Väänäsiä.
Iisakin isä oli Antti Tapaninpoika Väänänen
Isac Wänman eli Iisakki Antinpoika Väänänen, myöhemmin Venman (s. 26.9.1727, k. 2.4.1800) oli Haukiputaalle avioituneen Antti Tapaninpoika Väänäsen toinen lapsi tämän toisesta avioliitosta.
Ennen Iisakin syntymää Ylikiimingin Karahkassa syntynyt isä Antti Tapaninpoika muutti Ouluun ja hänet mainitaan kaupungista asukkaana ja porvarina 1708-41.
”Vuosina 1733-35 hänet mainitaan kuitenkin niin köyhäksi, että maksoi henkiveronkin alennettuna (siuk och utfattig)”, paljastaa Assar Väänäsen tutkimus.
Antti syntyi Ylikiimingissä 20.4.1682 ja hukkui Oulussa Toppilan salmeen 22.7.1741.
Väänäset asuivat Wacklinien naapurissa
Loppuaikoinaan, vuodesta 1735 Antti asui Oulussa toisen puolisonsa Saara Iisakintytär Niskan (Niskan kauppiassukua!) ja lastensa kanssa neljännen kaupunginosan numeroissa 51-56.
”Antin asuinpaikka näyttää siis olleen lähes sama kuin Sakari ja Saara Wacklinilla”, Assar Väänänen kirjoittaa.
On huomattava, ettei samankaltaisesta nimestä huolimatta kyseessä ole kuuluisa kirjailija Sara Elisabet Wacklin (1790-1846), Oulussa syntyneen taidemaalari Isak Wacklinin veljenpojan tytär!
Sara Wacklin syntyi noin puoli vuosisataa myöhemmin, perusti kotikaupunkiinsa Ouluun tyttökoulun 1819, muutti Tukholmaan 1843 ja kirjoitti teoksensa Satanen muistelmia Pohjanmaalta.
Iisakki, Isaacus eli Isac jatkoi kauppiaana
Antti Tapaninpoika Väänäseltä ja Saara Iisakintytär Niskalta (s. 1683, k. 28.6.1775 Oulussa) on tiedossa kolme lasta: Katariina (Catharina), Iisakki (Isaacus) ja Saara.
Tämä toisena mainittu Iisakki eli Isaacus eli Isac lienee nyt se Vänmanni, joka ilmeisesti 1790-luvulla rakennutti aittoja Pikkusaareen. Pikkusaari esiintyi Vänmannin saarena ensimmäistä kertaa Oulun kartassa vuodelta 1876.
Kun Iisakin isä Antti Tapaninpoika oli hukkunut, ”hänen leskensä Saara näyttää köyhyydestään huolimatta säilyttäneen miehensä porvarin (?) ammatin”, kirjoittaa Assar Väänänen.
”Iisakki Antinpoika (Isac Andersson) Väänänen, joka muutti nimensä Venmaniksi, otti perheen ohjat käsiinsä ja jatkoi porvarina ja kauppiaana (handelsman).”
Iisakin perheen talo säästyi ihmeesti
Iisakki ja hänen perheensä asuivat vuosina 1763-64 suoritetun tonttien uuden numeroinnin jälkeen neljännen kaupunginosan numerossa 100.
Tämä kauppias Venmannin lesken talo oli niitä harvoja, jotka säästyivät 23.5.1822 suurimman osan Oulua tuhonneesta tulipalosta.
Iisakki Antinpojan puoliso oli Anna Magdalena Hackzell (Haxell) (s. 4.3.1744, k. 10.12.1834 Oulussa).
Lapsia pariskunnalta on tiedossa kuusi: Juho (Johan), Anna Sophia, Iisakki, Margareeta Elisabet, Martti (Martinus, Mårthen) ja Katariina (Catharina) Kristiina.
”Iisakin leski Anna Magdalena ja poika Juho Venman asuivat vuonna 1822 tapahtuneen Oulun palon jälkeen suoritetun kaupungin uudelleenjärjestelyn jälkeen kolmannen kaupunginosan tontilla n:o 27.”
Leski ei siten lähtenytkään lapsineen Oulusta, kuten Vänmaniin omissa muissa tutkimuksissaan sattumalta törmännyt ja Kalevaa informoinut harrastajasukutukija Pentti Utriainen arveli.
”Väänästen suvussa on paljonkin kauppiaita, mutta tämä sukuhaara näyttää sammuneen Iisakkiin, vaikka näyttääkin siltä, että jollakin Iisakin pojista olisi ollut jotakin kirjakaupan tapaista Oulussa. Olisiko voinut olla siihen aikaan?” lopettaa Assar Väänänen Iisakki Antinpoika Venmanin tarinan.
Vuotuisveroluettelon Henrich wänäie
Miten Väänäsestä tulikaan Venman tai Wenman?
”Yhteen aikaan oli muoti, että tällaiset sukunimet niin kuin Väänänen olivat liian rahvaanomaisia”, vastaa Assar Väänänen.
Hän huomauttaa, ettei Iisakki Antinpoika Venmanin lapsiluettelo ilmeisesti ihan pidä paikkaansa syntymävuosien osalta. Poika-Iisakkeja on ilmeisesti ollut kaksi kappaletta: toinen lienee kuollut varhain ja myös seuraava kastettu Iisakiksi.
Ensimmäinen Väänästen verollepano Pohjois-Pohjanmaalla tapahtui 1565 Ylikiimingissä, mutta sukua on jäljitetty siitä taaksepäin Savoon ja Karjalaan.
Assar Väänäsen toimittamassa kylähistoriassa Alavuoton asuttajia (2001) todetaan, että Iin pitäjän Kiimingistä on vuosina 1565-66 merkitty vuotuisluetteloon Heikki Väänänen (Henrich wänäie). Kiimingistä tavataan 1575-76 myös huonemiehet Hannu ja Antti Väänänen (Hans Weneine, Anders Weneine).
Nyt tullaan nimimuodoissa jo hyvin lähelle Wenmania ja professori Esko Järventauksen huumorimielessä kehittelemää Wäinämöisen Pohjolan retkeä Oulun edustalle.
Mahtaako Oulun kaupunginteatterin näyttelijä Tuula Väänänen olla samoja Väänäsiä?
”Nykypolvea ei ole vielä selvitetty. Lyhyempiä selvityksiä on kyllä meneillään”, innostuu Assar Väänänen.
Artikkelin lähde Kaleva