Pahoinpideltyä Puškinia ja muuta Venäjän evästä

Stella goes Russia mukaslaavilaisessa meiningissä

Eeva Kauppinen

OULU Neljäs Stellan suuri varieteeshow sukeltaa slaavilaiseen tyyliin ja maailmaan. Stella goes Russia -esityksessä ei oikeasti tavoitella näköisyyttä vaan muka-venäläisiä mielikuvia.

”Venäjä - sehän on semmoinen huonon maun mekka. Sisustuksessa vallitsee tyhjän tilan kammo; kuviolliset kokolattiamatot yhtyvät iloisenkirjaviin tapeteihin”, Anna-Kaisa Järvi alias Stella kuvailee vaikutelmiaan.

Idea slaavilaisesta varietee-illasta syntyi jo muutama vuosi sitten Arkangelin Oulu-viikoilla Venäjällä.

”Keikkailimme muusikko Vesa Pitkäsen kanssa kouluilla ja lastenkodeissa. Meitä kuljetettiin Škodalla tai Moskvitšilla, ja pääsimme kurkistelemaan virallisten kulissien taakse.”

”Illalla oli vielä esiintyminen paikallisella rock-klubilla, jossa oli sellaista porukkaa, ettei tällainen keski-ikää lähestyvä pellerouva tuntunut sopivan joukkoon: progressiivista rokkia ja partaisia karjuja. Mutta Stella harašoo -sisääntuloni meni ihan putkeen ja lopuksi aggressiivisimman näköinen järjestäjä tuli vielä kiittelemään. Silloin ajattelin, että mahtavaa tämä slaavilainen tunnelma”, Anna-Kaisa Järvi kuvailee.

Harmaat huopikkaat ja ihaninta Puškinia

Venäjä-teemaan on innoittanut myös Anna-Kaisa Järven rakkaus venäläiseen klassiseen romaanikirjallisuuteen ja lyriikkaan. Stella-pellellähän on aina ollut herkkä kirjallisuusvaisto.

”Luin esitystä varten neuvostolyriikkaa ja Venäjän kansallisrunoilijaa Puškinia, jota en ollutkaan ennen lukenut. Olemme siis pahoinpidelleet Puškinia”, tunnustaa idean äiti.

Yhden Puškinin ihanimmista rakkausrunoista eli Rakastin teitä kerran on säveltänyt Kemin kaupunginteatterin kapellimestari Sami Itkonen.

Se on sellaista venäjää ja runoa, ettei sitä kuule kuin onnenkantamoisella ja oikeassa seurassa oululaisessa iltaelämässä. Runosta ei löydy virallista suomennosta, mutta Anna-Kaisa Järvi löysi siitä raakakäännöksen eräästä venäjän kielen oppikirjasta.

Klassisen slaavilaisen romaanikirjallisuuden tapaan varietee-esityksen juonena on maalaisrakastavaisten romanttinen rakkaustarina, jossa kuollaan lopussa - ei ehkä kuitenkaan lopullisesti.

”Olemme keränneet esitykseen kaikki venäläisyyden kliseet, pilaamme ne ja pelaamme niillä”, Anna-Kaisa kiteyttää.

”Kävin juuri ostamassa Stellalle harmaat, 42-numeroiset venäläiset huopatossut.”

Stella on asettunut Katariina Suureksi

On vielä kolmaskin suuri venäläinen vaikuttaja, itsevaltias, joka näkyy uudessa varietee-esityksessä. Se on keisarinna Katariina II eli Katariina Suuri.

”Halusin tehdä jutun naisen pahuudesta ja mietin, kuka olisi pahuuden ilmentymä. Rupesin lukemaan Katariina Suuren elämäkertoja. Sehän otti aina uusia nuoria rakastajia; mitä vanhemmaksi tuli, sitä nuorempia.”

Anna-Kaisa Järvi pohtii, että hän on itsekin tullut siihen ikään, että alkaa saada valtaa. Hänhän on itse perustamansa sirkuskoulun johtaja ja Meri Oulu -festivaalin taiteellinen johtaja.

”Nyt Stella asettuu Katariina Suuren nahkoihin ja pukeutuu hovipukuun. Hovipuvut ovat teatterissa tällä hetkellä suurta muotia. Meidän puvustajallamme Anna-Kaisa Kemikoskella on kuitenkin oma kirpputoriestetiikkansa. Emme ota hovipukujakaan kovin vakavasti”, Anna-Kaisa Järvi ilmoittaa.

”Onhan se naisen raameista esiin tulemista, kun rupeaa käyttämään valtaa”, Anna-Kaisa Järvi pohtii.

”Ymmärrän sen, miksi Katariina Suuri käytti nuoria miehiä. Hän hallitsi heidän avullaan, armeijastakin otti nuoren upseerin käsikassaraksi. Sillä tavalla pysyy myös ajan hermolla.”

Stellan ja Luikin (Vesa Pitkänen) lisäksi lavalla on oululaisista nuorista muusikoista koottu yhdeksänhenkinen orkesteri, tanssijat Paula Keränen, Tiina Mylly, Merja Satulehto ja Teemu Tuohimaa sekä pelleryhmä. Koreografioista vastaavat Merja Satulehto ja Maria Littow. Lavastuksen on suunnitellut Sakari Murtola. Ohjaus on Soili Heikkisen.

Stella goes Russia - Stella slaavilaiseen tyyliin -varieteen ensiesitys on 6.4. Nukun isossa salissa Oulussa. Asialla on Suuri TähtiTeatteri.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva