Pitkä kuin tavarajuna

Rautatieläisten teatteriharrastajakatselmus Oulussa

Pirjo Suvilehto

OULU VR Näyttämöharrastajat ry:n valtakunnallinen teatterikatselmus vedettiin läpi yhtenä päivänä viikonvaihteessa Oulun Raatin nuorisotalolla.

VR-yhdistys on toiminut 44 vuotta, ja ensi vuoden juhlapäivät toteutuvat Helsingissä.

Valtion rautateiden näyttämötoiminta on ollut menneinä vuosina varsin vireää, mutta nyt aktiivisia harrastajaryhmiä on jäljellä enää kolme. Oulua vuosikatselmuksessa oli edustamassa VR Oulun Näyttämö ry Pirkko Saision käsikirjoittamalla näytelmällä Hissi. Helsingin ja Pieksämäen veteraanihenkisemmät näyttämöt pysyttelivät perinteisemmillä linjoilla.

Kolmen kopla

”Toiset sopeutuvat, laitostuvat, mutta meillä on näytelmäpiiri.” Saision käsikirjoituksesta irrotettu ajatus voisi kuvata VR:n harrastajateatteripäivän ideaa. Teatteri on keino estää laitostumista.

VR Oulun Näyttämö ry:n sisällä toimivan Riiva-ryhmän kytkökset valtion rautateihin ovat ohuet: ohjaaja Kristiina Savosella ne ovat omien vanhempien kautta ja muutamalla muulla VR:n ruokalan kautta.

Hissi kolmetuntisena esityksenä on kuin pitkä ja väsyttävä matka tavarajunalla, ja kyydistä pääsee pois vasta pääteasemalla. VR:n rautaisten tavararekkien editse kulkee näyttämöllä monta ajatusta, ihmiskohtaloa ja paljon puhetta. Ollaan vankilassa, jonka asukit haaveilevat Moskovasta, vapaudesta. Saision näytelmän valitseminen on ollut ryhmälle haaste, eväät vain ovat jääneet kesken. Ja valtion rautateillä myytävä maan mainio lihapiirakka ei ole riittävä.

Anneli Pukeman käsikirjoittama Rakastettu Johansson kehkeytyi teemana miehen puutteen ympärille. Ikääntyvät vanhustentalon naiset puhuvat ja haaveilevat sekä entisistä että mahdollisista tulevista miehistä.

Tatu Pekkarisen Kaunis Veera eli Saimaan Balladi vyöryy Raatin juhlasalin pienelle näyttämölle haitarin säestyksellä. Väkeä on heti runsaasti: laulua, tanssia, mustalaispareja, kimaltelevia asusteita. Lattia notkahtelee pieksämäkisen vr-konkariston huiskeesta ja kohelluksesta. Tuttu tarina naisen kosintaan liittyvine episodeineen tuo arkeen romantiikkaa.

Missä on junateatteri

Katselmuksen perusteella VR:n väellä näyttää olevan asiaa. Teatterin keinoin esitettäessä viesti tulisi kuitenkin malttaa tiivistää. Kun harrastajapohjalta mennään yli tunnin esitykseen, laadun suhteen pitäisi olla entistäkin tarkempi.

Koulunäytelmälle ominainen näyttämöllinen esilläolo hidastaa juonen etenemistä. Paikallaan monituntisessa katselusessiossa olikin yleisöön kohdistettu taukojumppa.

VR askaroi teatterin keinoin ajankohtaisten teemojen parissa. Mielen päällä ovat yhteiskunnalliset ongelmat: pedofilia, surmateot, talousrikokset, vanheneminen - ylipäätään ihmissuhteisiin liittyvät moninaisuudet.

Katselmuksen perusteella näyttää siltä, että harrastajanäyttelijät edustavat ikääntyvää ikäryhmää, ja näytelmävalinnat ovat sen mukaisia. Mikä näistä kolmesta löytyi yhteisenä motiivina oli unet. Jokaisessa esityksessä kerrotaan uni, ja se merkitsee jotakin. Ihminen etsii itseään ja pyrkii sisäiseen tasapainoon alakerran ja yläkerran välillä - siinä Saision hississä.

Miksei muuten VR satsaisi junateatteriin? Mikäpä olisi junavaunussa istuskellessa katsoa vaikka neljänkin tunnin toimintaa.

Artikkelin lähde Kaleva