Monta uhkaa pohjavesillä

Kuusamon tärkeimmälle pohjavesialueelle valmistui suojelusuunnitelma

Heikki Ketola

KUUSAMO Kuusamon taajaman pohjoispuolella levittäytyvä Oivangin-Välikankaan harjumuodostuma on kaupungin tärkein pohjavesialue useine vedenottamoineen, mutta sen yllä on myös monia uhkia. Pohjaveden suojelusuunnitelmaan liittyen riskit on nyt kartoitettu ja päällimmäisenä niistä nousevat esiin alueella olevat sata öljysäiliötä.

Suurin osa säiliöistä on omakotitalojen yhteydessä ja ne on otettu käyttöön enimmäkseen 60-70 -luvuilla. Valtaosa on upotettu maan sisään.

Kaupungin, Evon ja ympäristöviranomaisten toimeksiannosta tehdyssä suunnitelmassa edellytetään, että säiliöitä ei saa uusia enää maanalaisiksi ja maanpäälle sijoitettuna niiden suojana tulee olla katettu allas.

Öljysäiliöiden ohella ”hyvin suuriin” riskitekijöihin on listattu vaarallisten aineiden kuljetukset aluetta halkovilla liikenneväylillä, viemäröimättömän asutuksen jätevesipäästöt ja voimallisena yhä jatkuva soranotto.

Maankaivuun laajuutta kuvastavat hyvin luvut viime vuodelta: voimassa oli seitsemän lupaa, jotka mahdollistivat 1,6 miljoonan kuution ottamisen 275 hehtaarin alalta.

Vaaroja ”normaalisti”

PSV - Maa ja Vesi Oy:n laatimassa suunnitelmassa on ohjeet niin maa-ainesten ottoon kuin muillekin pohjaveden laatua ja määrää uhkaaville tekijöille.

Päästö- ja sijoituspaikkariskien osalta ympäristöviranomaisia huolettavat noin 20 kilometrin pituisella kapeahkolla harjualueella varsinkin lentokenttä, Juusto Kairan tuotantolaitos ja Pölkyn saha, jotka käyttävät runsaasti öljytuotteita tai kemikaaleja toiminnoissaan.

Pohjaveden laatua ja määrää uhkaavia tekijöitä on paljon muitakin aina pohjaveden muodostumisalueella osittain sijaitsevasta Ristikankaan hautausmaasta lähtien, mutta mitenkään poikkeuksellisen runsaasti vaaroja ei sentään ole.

”Pitäisin määrää aikalailla normaalina. Monilla muilla pohjavesialueilla uhkia on huomattavasti enemmän. Esimerkiksi Raahessa jokseenkin koko kaupunki sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella”, PSV:n ympäristögeologi Tapio Leppänen toteaa.

Leppäsen mukaan Kuusamon ”onni” on myöskin siinä, etteivät suurinta vaaraa aiheuttavat toiminnot ole kuitenkaan aivan karkeimpien hiekkakerrostumien tuntumassa, missä pohjavettä muodostuu eniten, ja missä myös kaikki kahdeksan vedenottamoa sijaitsevat.

Tärkeän edistysaskeleen kaupunkilaisten käyttöveden turvaamisessa Leppänen näkee etenkin vanhojen soramonttualueiden kunnostus- ja entistämistyössä, joka aloitettiin suunnittelualueella viime kesänä.

Direktiivi patistamassa

Suojelusuunnitelmassa esitettyjen toimenpidesuositusten toteuttamisen valvontaa silmällä pitäen tullaan perustamaan seurantaorganisaatio, jossa ovat mukana eri käyttömuotoja valvovat ja ohjaavat viranomaiset.

Muutaman vuoden välein päivitettävää suunnitelmaa on tarkoitus käyttää yleisohjeena maakäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä käsiteltäessä lupahakemuksia ja -ilmoituksia.

Vastaavanlaisia suojelusuunnitelmia riskikartoituksineen on alettu laatia kuntien pohjavesialueille viime vuosina kiihtyvällä tahdilla. Leppäsen mukaan niitä on valmistunut esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalle jo parisenkymmentä.

”Euroopan Unioni on osaltaan vaikuttamassa tähän kehitykseen vesipuitedirektiivillään. Siinä pohjavesiasiat nostetaan pintaan paljon tähänastista painokkaammin. Puhdas käyttövesi katsotaan yhä tärkeämmäksi luonnonvaraksi”, Tapio Leppänen sanoo.

Heikki Ketola

Ohjeita syytä noudattaa. Kuusamon keskustaajama ottaa käyttövetensä alueelta, jossa on monia pohjaveden laatua ja määrää uhkaavia toimintoja. Riskitekijöistä suurimpiin on listattu maa-ainesten otto ja myös kuvassa taustalla häämöttävä lentokenttä öljy- ja kemikaalivarastoineen.

Artikkelin lähde Kaleva