Vieläkö puskee

Kauppaneuvoksen härkä. Kirjoittanut Teuvo Pakkala. Lyhentäen dramatisoinut Aino Piirola. Ohjaus Hannu Raatikainen. Visualisointi Reija Hirvikoski.

Uskaliaan osallistuvaa ajankohtaisteatteria viimeisen päälle oli 100 vuotta sitten nähdyn kantaesityksen aikoihin oululaiskirjailijan ja lehtimiehen Teuvo Pakkalan Kauppaneuvoksen härkä.

140 vuotta sitten syntyneen kirjailijan huvinäytelmä pikkukaupungin varsinaisesta pyhästä lehmästä on esitetty Oulussa viimeksi Susiteetin tiloissa. Myös kansallisteatteri on takavuosina muistanut hoitaa velvoitteensa tämän harvakseltaan esitetyn klassikon osalta.

Satiiri suomalaisesta itsesensuurista käy pääpiirteittäin selväksi lyhennettynäkin versiona. Samalla ilmenee, että kipakka kannanotto aikansa paitsi oululaisen myös kaiken suomalaisen keskustelun uskaltamattomuudesta latistuu ja etääntyy epookkia viljeleväksi hyväntuuliseksi pukudraamaksi.

Toimittaja Hurmerinta (Janne Raudaskoski) ja neiti Salmela (Olka Horila), kaupungin tulokkaat, ovat tässä väenpaljoudessa varsinainen voimakaksikko. Voimia miteltäessä paljastuu, että vähäisellä feministinalulla ovat puhtaammat jauhot pussissa kuin opportunistiksi paljastuvalla runoilijalla. Tämän näytelmän esittämisen jälkeenkin on monesti paljastunut, että opportunistin kohtalo on onnellisempi kuin aattellisen tulisielun. Tilanteeseen mukautuva asennoituminen on menestyksen salaisuus, julistaa Pakkala.

Karuhkosti päättyvä pikkukaupunkisatiiri on menettänyt parhaan puskuvoimansa pukudraamaksi kesytettynä.

Toisinkin voisi olla, sillä osoite saattaisi olla yhä voimassa ajattomampana versiona, kun kauppaneuvoksen härkä kokee jälleensyntymisen totuuden torvi Hillerin (Mikko Korsulainen) ilkikurisin sanoin: ”Ja siitä tuleekin oikein pulska härkä, joka vielä keikkuu kukaties konsulina.” (KM)

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva