Maakunta-arkistoa juhlittiin lämpimästi

Johanna Liukkonen

OULU Läheskään kaikki vieraat eivät mahtuneet maakunta-arkiston saliin perjantaina, kun arkisto vietti 70-vuotisjuhliaan. Samalla juhlittiin myös arkiston johtaja Samuli Onnelan eläkkeellelähtöä. Kuulijoita oli aulakin puolillaan.

Johtaja puhui kauniisti ja elävästi maakunta-arkiston historiasta saaden vieraat nauramaan useasti. Hän huomautti, että tärkeä sysäys arkiston perustamiselle oli - oululaisittain tietenkin - Ainolan ja kirjaston tulipalo vuonna 1929.

Valtiovallalta toi onnittelutervehdyksen opetusministeri Maija Rask (sd.) , joka pohti puheessaan arkisto-sanan etymologiaa ja kiitti arkiston merkitystä pohjoissuomalaisuudelle. ”Ilman sitä olisimme juurettomia.”

Lisäksi Rask kiitti arkiston henkilökuntaa avusta, jota useasti on tarvinnut ja saanut.

Tilaisuudessa julkistettiin myös maakunta-arkiston juhlakirja, jota esitteli Oulun historiaseuran puheenjohtaja Harri Turunen. Kukin juhlan puhujista sai oman kappaleensa.

Maaherra Eino Siuruainen esitti tervehdyksen sekä arkistolle että Onnelalle lääninhallitukselta, ja yliopiston rehtori Lauri Lajunen kiitteli sekä maakunta-arkiston että Onnelan merkitystä yliopistolle ja opiskelijoille.

Saamelaiskäräjien onnittelut toi Pekka Aikio ja Arkistolaitoksen toivotukset Kari Tarkiainen.

Kauniista puheistä liikuttunut Onnela kiitti onnittelijoita lopuksi lämpimästi: ”Alkaa tuntua, että tervehdykset kirjoitin minä itse.”

Pekka Peura

Maa-kunta-arkisto sikisi kotiseu-tuhar-rastuk-sesta

Heidi Hietala

OULU 1920-luvulla Oulun alueella syntyi voimakas kotiseutuharrastus, joka edesauttoi maakunta-arkistojen perustamista läänien pääkaupunkeihin. Valtionarkiston alainen arkisto perustettiin vuonna 1932 ja Suomen toiseksi vanhin maakunta-arkisto käsitti alusta lähtien koko Pohjois-Suomen alueen.

Maakunta-arkiston ensimmäinen hoitaja oli filosofian tohtori Lauri Kujala, joka viihtyi virassaan kolme vuotta. Kujala oli perustamassa myös Oulun historiallista seuraa.

Kauimmin maakunta-arkiston mappeja hoiti filosofian maisteri Aslak Outakoski, joka astui virkaan vuonna 1936 ja erosi vasta eläkkeelle siirryttyään vuonna 1972.

Aluksi maakunta-arkisto toimi Ainolassa, jossa tilat kävivät paisuvan paperimäärän myötä ahtaiksi. Huhtikuussa 1983 Aino Paasovaaran hoitama arkisto pääsi muuttamaan OTK:n omistamiin Renlundin tiloihin Etu-Lyöttyyn.

Muuton myötä hyllytila kasvoi entisestä kuudesta kilometristä nykyiseen noin 24 kilometriin, ja siitä riittää myös vuokrattavaksi. Varsinaista asiakirja-aineistoa yli 11 kilometriä.

Maakunta-arkiston tehtävät on jaettu kolmeen lohkoon; siirto-, kuvailu-, säilytys ja konservointitehtäviin, tietopalveluun ja arkistotoimen ohjaamiseen ja kehittämiseen.

Puolta Suomea palvelevaan maakunta-arkistoon julkisen hallinnon paperit tulevat automaattisesti. Yksityiset arkistot ovat usein hajallaan.

Vanhin alkuperäinen asiakirja on vuodelta 1558 oleva Iin kirkonarkistoon kuuluva Iin kirkkoherra Knuthin viljakymmenyksiä koskeva kirje. Vanhin suomenkielinen asiakirja on kuningatar Hedvig Eleonoran allekirjoittama tappelukieltokuulutus vuodelta 1662. Tiettävästi vanhin arkistolaitoksessa säilytettävä koneella kirjoitettu kirje on piispa Gummeruksen arkistoon sisältyvä vuonna 1876 Philadelphian maailmannäyttelystä lähetetty kirje.

Artikkelin lähde Kaleva