Historia tuli kotiin

60-vuotias

Kalevi Heikkilä Kuusamossa

Historian siipien havinaa voi sanoa aistivansa asianajaja Kalevi Heikkilä kodissaan Kuusamon Lahdentauksessa. Huolella saneeratusta ja entisöidystä Kuuselan talosta on muodostunut paitsi viihtyisä koti myös ehtymätön tiedonhankinnan kohde.

Heikkilän innostuksen asiaan voi huomata selvästi hänen esitellessään Kuuselan kauniita huoneita. Entisöintiurakka oli hänen mukaansa tavattoman kova, useita vuosia kestänyt. Hän itse on tyytyväinen siihen, että alkuperäinen kulttuurimiljöö on säilynyt. Rahaakin taloon upposi - uuden olisi saanut selvästi halvemmalla.

Kuusela on toinen niistä taloista, jotka saksalaiset jättivät polttamatta. Paljon on pohdittu, miksi näin oli. Eräs olettamus oli ystävyys talon silloin omistaneen suomalaisen puutavarayhtiön ja saksalaisen yhtiön välillä.

Kuuselan rakensi kruunu eli valtio 1860-luvulla nimismiehen puustelliksi; virka-asunnoksi. Vallesmannien lisäksi talossa on asustanut ainakin yksi lukkari. Sotien jälkeen talo palveli myös sairaalana. Talo on luetteloitu Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin.

Kun talo siirtyi Heikkilän omistukseen 1980-luvulla, se oli melko huonossa kunnossa. Heikkilä oli yhteydessä museovirastoon ja ympäristökeskukseen ja esitti, että hän purkaisi talon ja rakentaisi tilalle uuden samanlaisen. Vastauksena oli jyrkkä kielto. Nyt Heikkilä on asiasta tyytyväinen. ”Parempi ratkaisu oli saneerata entinen. Uuden rakentamalla ilmapiiri ei olisi säilynyt samanlaisena.”

Nyt Heikkilä on vaimonsa kanssa asunut Kuuselassa viisi vuotta. ”Olemme tavattoman onnellisia Kuuselan asukkaita. Entisöinti onnistui erinomaisesti ja ammattimiehet tekivät hyvää jälkeä. Olemme viihtyneet tässä erittäin hyvin.”

Entisöinnin myötä Kalevi Heikkilä alkoi kiinnostua talon historiasta. Tietojen etsimisessä on ollut täysi työ. Monella kuusamolaisella on ollut jotain kerrottavaa paikan historiasta. Erikoisiakin yhteyksiä on tullut esille.

Nuoren Kalevi Heikkilän haaveissa oli aikanaan joko opettajan tai asianajajan ura. Hän valmistuikin ensin kansakoulunopettajaksi, mutta lähti sitten opiskelemaan oikeustieteitä. Asianajajan tointa hän on harjoittanut kohta 30 vuotta.

”Juttujen laatu tuntuu viime vuosina vaikeutuneen. Ehkä syynä on sekin, että jutut ovat suuria. Pienet jutut tulevat niin kalliiksi, että ihmiset eivät lähde kovin helposti oikeuksiaan peräämään. Monesti valjaat maksavat enemmän kuin itse hevonen.”

Kuusamolaiset ottavat Heikkilän mukaan melko herkästi yhteyttä asianajajaan, mutta oikeudenkäynnin kalleus on usein ylittämätön kynnys. Se ei ole hänen mielestään oikein, koska kaikilla olisi oltava mahdollisuus perätä oikeuksiaan. Maksuttoman oikeudenkäynnin ulottaminen keskituloisiin olisi tähän eräs ratkaisu.”

Reilut 30 vuotta Kalevi Heikkilä on ollut myös kuusamolaissyntyisen taiteilija Lahja Koivusen töiden ystävä. Koivusen tauluja löytyykin kodin seiniltä melkoinen määrä.

Vapaa-ajallaan Kalevi Heikkilä ulkoilee mielellään koiriensa kanssa. Myös metsästys ja kalastus ovat mieluisia harrastuksia, vaikka saalis ei se tärkein asia olekaan.

Moni kuusamolainen on viime vuosina kysynyt Kalevi Heikkilältä, voiko entisöityä Kuuselaa käydä katsomassa. Nyt syntymäpäivänään hän haluaa antaa mahdollisuuden siihen kaikille halukkaille. Kuuselan ovet ovat avoimina tänään kello 13-18. ”Vaikka Kuusela onkin minun omistuksessani, tunnen, että se on kulttuurihistoriallisesti koko Kuusamon talo.”

ANNE HENTILÄ

anne hentilä

Vanhaa säilyttäen. Kuuselan talon saneeraminen ja sisustaminen talonpiikashenkeen on antanut Kalevi Heikkilälle vastapainoa asianajajan työhön.

Artikkelin lähde Kaleva