Artikkelin lähde Kaleva
Yli 8 000 tuomiota käräjillä
70-vuotias
Yrjö Korhonen Oulussa.
Käräjätuomari Yrjö Korhosen työura hakee vertaistaan ainakin Pohjois-Suomessa. Hän istui yli 41 vuotta käräjiä, antoi yli 8 000 tuomioita ja jaksoi puurtaa töissä aina 70-vuotispäiväänsä asti.
Niinpä ei ole ihme, että Yrjö Korhosesta valmistui juhlapäivän kynnyksellä juhlajulkaisu Yrjö Korhonen. Siitä löytyy muun muassa vuodenvaihteessa eläkepäiville jääneen pitkäaikaisen korkeimman oikeuden presidentin Olavi Heinosen, Rovaniemen hovioikeuden presidentin Esko Oikarisen ja Oulun käräjäoikeuden laamannin Harri Mäkisen kirjoitukset sekä muutaman muun lakiasiantuntijan tekstejä. Lisäksi Korhonen sai Rovaniemen hovioikeuden kultaisen mitalin.
Yrjö Korhonen kiinnostui lakimiehen urasta jo koulupoikana. Ennen alituomarin tehtävien aloittamista Korhonen seilasi kuitenkin yli vuoden merillä. Sen jäänteenä hän sai hoitoonsa Oulussa merioikeuden puheenjohtajuuden, jota hän hoiti vuoden 2000 loppuun saakka.
Laivojen kapteenien ei tarvinnut suomentaa meriselityksiään oikeuden puheenjohtajalle, koska tällä oli halussaan meriliikenteen slangi. Merimiehen uran aikana Yrjö Korhonen teki tuttavuutta myös salakuljetuksen kanssa, mikä tuolloin oli kovin yleistä.
Pitkän erikoisuraputken Yrjö Korhonen teki myös sotatuomarina. Itse asiassa hän oli tehtävän vuoden 2000 lopulla jättäessään viimeinen sotatuomari koko Suomessa. Pesti sopi erinomaisesti reservin upseerille.
Yrjö Korhonen on viimeisiä ukkotuomareita, joissa yhdistyy herrasmiesmäisyys ja napakka sanavalmius. Hän piti oikeuden puheenjohtajana aina huolen siitä, että salissa ei puhuttu toisten päälle ja kunnioitettiin muutenkin asiallisia käytöstapoja. Korhosen istunnoissa ei näkynyt lippispäisiä tyttöjä tai poikia. Viimeiset tuomionsa Yrjö Korhonen antoi 13. maaliskuuta.
”Olen aina käsitellyt sekä siviili- että rikosasioita yhteiskunnallisena ongelmatilanteena. Niiden ratkominen kuuluu tuomareille. Riita-asia on puhtaimmillaan kahden tahon oikeudellinen erimielisyys. Rikosjutussa on puolestaan kysymys näytön puntaroinnista. Niissä korostuu syyttäjän asema.”
”Ratkaisua ei koskaan voi rakentaa tunteiden pohjalle. Sen on perustuttava lakiin ja oikeusperiaatteisiin ja tuomio pitää aina pystyä perustelemaan. Tätä edellyttää asianosaisten oikeusturva”, korostaa Yrjö Korhonen.
Vuonna 1961 alkaneen tuomarinuran aikaisista uudistuksista suurimmiksi Yrjö Korhonen nimeää uuden perustuslain sekä rikos- ja riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyjen muutokset.
”Oman urani alkupuolella oikeutta jaettiin ylhäältä alaspäin. Kansalainen sai sen tai sitä, mitä hänelle suvaittiin antaa. Uuden perustuslain myötä kansalaiset tiedostavat aiempaa paremmin perusoikeutensa ja ovat esittäneet vaatimuksiaan muun muassa päivähoidon ja terveydenhuollon suhteen. Perusoikeusajattelun läpimurto on ilman muuta muutoksista suurin. Kansalaiset ovat pistäneet kuntia maksumiehiksi, kun eivät ole saaneet heille kuuluvia palveluita.”
”Oikeudenkäyntimenettely-jen muutosta on pidetty suurimpana muutoksena sitten vuoden 1734, jolloin tuli voimaan ensimmäinen laki. Onneksi saimme asiaan perusteellisen koulutuksen. Uudistus toisaalta helpotti tuomareiden työtä, mutta toisaalta se lisäsi niitä, kun perusteluiden pitää olla aiempaa tasokkaampia”, arvioi Yrjö Korhonen.
Työuransa viimeiset seitsemän vuotta Yrjö Korhonen erikoistui laajoihin riita-asioihin, joita Suomen kolmanneksi suurimmassa käräjäoikeudessa Oulussa riittää. Enemmän istuntoja on vain Helsingissä ja Tampereella.
”Me olemme päässeet puntaroimaan asioita ja tuomioiden perusteluja Pohjois-Suomen tuomarikoulussa ja Rovaniemen hovioikeuspiirin laatuhankkeessa. Vastaavanlaista koulutusta ollaan vasta viemässä Etelä-Suomeen ja koko Euroopassa sitä taidetaan järjestää Pohjois-Suomen lisäksi vain Hollannissa.”
Tuomareiden tehostunut koulutus näkyy muun muassa siinä, että valitukset alioikeuden tuomioista ovat vähentyneet ja sovintomenettely on ollut tehokkaammin käytössä.
Viime aikoina on puhuttu paljon turhista valituksista ja hovioikeusmenettelyn uudistamistarpeesta. Yrjö Korhosen mielestä turhaa valitusta on vaikea nimetä, koska valittaminen kuuluu ihmisten perusoikeuksiin. Hovioikeuskäsittelyä hän uudistaisi kuitenkin siten, että ottaisi käyttöön kevennetyn menettelyn pienempiä juttuja varten.
Yrjö Korhonen on jaksanut pakertaa tunnollisesti, koska hän on harrastanut säännöllisesti liikuntaa, pitkiä kävelylenkkejä ja kuntosalilla käyntiä. Myös hienolla työyhteisöllä on hänen mukaansa ollut suuri merkitys työssä jaksamiseen.
”Mieleenpainuvimpia jutuista ovat olleet murhaoikeudenkäynnit, Jumalan teatterin juttu sekä lukuisat avioero- ja kunnianloukkausjutut. Erikoisimpana kaikista on jäänyt mieleen asianajaja, joka avioero-oikeudenkäynnissä perusteli upeasti päämiehensä raittiutta. Kun tämä tuppautui kesken istunnon umpijuovuksissa käräjäsaliin, asianajaja laittoi salkkunsa kiinni ja tokaisi, että katson päämieheni tulleen näytetyksi”, hän jatkaa.
Syntymäpäivänään Yrjö Korhonen on matkoilla.
JARI NIEMI
Matkailu lisääntyy. Kuntoilun lisäksi Yrjö Korhonen on tunnettu jatkuvasta matkustelusta. Jatkossa hänet tapaa yhä useammin lentokentillä.
Jari Niemi
Lähes ainutlaatuisia. Vain aniharva tuomareista saa osakseen oman juhlajulkaisun ja hovioikeuden kultamitalin.
Jari Niemi
Artikkelin lähde Kaleva