Syöte täydentää verkoston
Koillismaan luontokeskuksista rakentuu tiivis ketju yli rajan
Aimo Kajava
PUDASJÄRVI Iso-Syötteellä pari vuotta sitten liikkeelle saatu uusi puhuri ohitti tiistaina yhden tärkeän kohdan. Tuoreelle kansallispuistolle massiivisista hirsistä tehtävä luontokeskus nousi harjaan, mutta kehittämisessa todelliset haasteet ovat vasta edessä, sillä puston toimintojen rakentaminen on kova haaste.
Reilussa kymmenessä vuodessa rakennetusta luontokeskusten verkosta on tullut tärkeä osa matkailua. Koillismaalla keskuksista on rakentunut tiivis verkko. Syötteen puisto täydentää luontokeskusten ketjun, joka yltää ennen kuululle Valkean meren tielle.
Syötteen lisäksi luontokeskuksia on parannettu ja laajennettu Oulangalla ja Hossassa. Lisäksi samaan yhteyteen liittyy myös rajan takana oleva Paanajärven puiston keskus, joka valmistuu ensi kesänä.
”Vanhimmat luontokeskukset ovat 15 vuoden ikäisiä. Yllättävän lyhyellä ajalla uusi toimintatapa on saatu aikaan. 1990-luvulla painopiste oli rakentamisessa, nyt se on toiminnan kehittämisessä”, sanoi Metsähallituksen aluejohtaja Arto Ahokumpu.
Hänen mukaan sisällöllisessä uudistamisessa riittääkin haastetta, luontokeskusten rinnalla vahvistuneen matkailullisen näkökulman vuoksi. Se edellyttää tiivistä yhteistyötä myös yritysten kanssa.
Kaikkiaan lähes kaksi miljoonaa euroa maksavan luontokeskuksen rakentamisessa on yhdistetty perinteikäs hirsirakentaminen ja uusi tekniikka. Luontokeskuksen toteuttamisessakin on vaadittu uutta ajattelua. Valtaosa rahoituksesta on saatu EU:n aluekehitysvaroista, mutta mukana ovat työministeriön ja Metsähallitusen lisäksi myös Pudasjärven ja Taivalkosken kunnat.
”Ilman kuntien mukaan tuloa luontokeskuksen rakentaminen ei olisi onnistunut”, Ahokumpu kiitteli.
Suunnitelmat edenneet ripeästi
Kunnanjohtaja Paavo Pikkuaho myönsi, että alkuvaiheessa esitys kuntien osallistumisesta rakentamiseen vaikutti ”sitkaalta” Pudasjärvellä.
”Tuntui alussa erikoiselta se, että pitääkö kuntien lähteä tukemaan tällaisia valtion hankkeita”, Pikkuaho sanoi.
Hänen mukaan suunnitelmat ovat edenneet kuitenkin niin nopeasti, ettei siihen oikein uskottu muutama vuosi sitten, kun Syötteen uusia linjauksia tehtiin.
Pikkuaho korosti sitä, että tärkeäksi arvioitu luonnon suojeleminen on toteutettava niin, että alueita voidaan hyödyntää matkailussa. Elinkeino tarvitsee mahdollisuudet tarjota elämyksiä, joiden järjestämisessä suojelualueiden käyttö on välttämätöntä.
Taivalkosken kunnanjohtaja Pauli Harju piti myös kuntien sitoumista kustannuksiin hieman vieraana, mutta hänen mukaan koko kansallispuiston rakentamisessa monta asiaa on jouduttu laittamaan uuteen järjestykseen.
Taivalkoskelle Syöte on tärkeä, koska se tarjoaa eniten matkailutyöpaikkoja.
”Kun kunta arvioi omaa toimintaansa, se ei merkitse enää sitä, että katsotaan maantieteellisiä rajoja”, Harju sanoi.
Hänen mielestään Syötteen puiston kehittämisessä erinomaista on teeman valinta, jossa lähtökohtana on entisajan elinolot.
Luontokeskuksessa huomioitu lapset
TE-keskuksen johtaja Leila Helaakoski laskee, että tähän mennessä Syötteen puistoa on rahoitettu 1,3 miljoonalla eurolla. Alueelle on luvassa retkeilypaikkojen suunnitteluun ja toteuttamiseen vielä lisää rahaa vajaat 700 000 euroa.
Helaakosken mielestä Syötteen luontokeskuksen yksi suurimpia etuja on se, että sitä suunniteltaessa myös lapset on otettu huomioon.
”TE-keskuksessa olemme pohtineet paljon myös sitä, miten voisimme olla edistämässä kestävää kehitystä. Luontokeskukset ovat yksi tapa, jolla tätä voidaan parantaa”, Helaakoski muistutti.
Syötteen puiston johtaja Timo Eskola oli harjakaispäivänä tyytyväinen, sillä luontokeskuksen eteen on tehty töitä pari vuotta.
”Nyt rakentamista ei pysäytä enää kuin korkeintaan sähkömiesten lakko”, Eskola vitsaili.
Kokonaisalaltaan 675 neliön hirsirakennukseen tulee asiakaspalvelu- ja näyttelytilat, auditorio, kahvila ja toimisto sekä sosiaalitilat asiakkaille ja henkilöstölle. Keskus avataan ensi vuoden alussa.
Syöte 1
Aimo Kajava
Komeat hirret. Syötteen luontokeskus on rakennettu komeista hirsistä, jotka on salvettu perinteisellä tavalla.
Syöte 2
Aimo Kajava
Lämpö maasta. Hirsirakennuksen lämmittämisessä käytetään uusinta tekniikkaa. Luonnonsuojelupäällikkö Eero Kaakinen ihasteli ratkaisuja muiden harjakaisvieraiden tavoin tiistaina.
Syöte 3
Aimo Kajava
Sulautuu maastoon. Matkailukeskuksen vieressä oleva luontokeskus on rakennettu luontevaan ympäristöön.
Syöte 4
Aimo Kajava
Tarkkaa työtä. Vanhan ajan salvokset on tehtävä huolella.
Artikkelin lähde Kaleva