Tulevien asukkaiden puolesta

Kaavakäsittelyihin kaivataan hyvän asumisen arviointia. Toppilansaaren testiryhmä avaa uusia uria Oulussa.

Liisa Laine

Ihmistä itseään käytetään yllättävän vähän mittarina, kun hänen asumistaan suunnitellaan. Miksi kaavoituksessa ei tehdä inhimillisten vaikutusten arviointia ivaa, kun tehdään yvakin, ympäristövaikutusten arviointi? ihmetteli ympäristöministeriön ylitarkastaja Jouni J. Särkijärvi juuri sopivasti ennen Toppilansaaren asukastestiryhmän toiseksi viimeistä istuntoa.

Tässä istunnossa oli kuitenkin kyse juuri tästä: ryhmä löi päänsä yhteen ja arvioi Toppilansaaren kaavaluonnoksia tulevien asukkaiden ja hyvän asumisen kannalta.

Helppoa se ei ollut, mutta lopputuloksena oli mielenkiintoisia, perusteltuja ja konkreettisia esityksiä kaavan jatkotyöskentelyn pohjaksi.

Tällä kertaa paikalla ei ollut kaavoittajia. He tutustuivat kommentteihin vasta tilaisuuden jälkeen. ”Aivan fantastisia ehdotuksia, todella hienoa työtä”, kiitteli kaavoitusarkkitehti Kay Bierganns.

Pienenä yksityiskohtana häntä ilahdutti erityisesti muutamien testiryhmäläisen toive korkealla sijaitsevista kahviloista, joista voisi ihailla merinäkymiä. Muutoin alueelta ei - aivan rantavyöhykettä lukuunottamatta - merelle näekään, ei ainakaan maan tasalta. Tasaisuus tekee tepposet.

Kahviloista puheenollen niemen nokkaan ehdotettiin iglua talviulkoilijoiden virkistyskeitaaksi. Ajatus sai laajaa kannatusta.

Arvioinnin jälkeen ryhmä otti selkeästi kantaa B-vaihtoehdon puolesta äänin 7-2. Teknisen lautakunnan seminaarissa kaavaa käsitellään seuraavan kerran huhtikuun 2. päivä ja sinne lähtee testiryhmää edustamaan tuotekehitysinsinööri Jani Pirkola.

Testiryhmässä virisi ajatus, että B-vaihtoehdon pohjalta alue voitaisiin jakaa viiteen selkeään osaan: rantavyöhykkeeseen ja neljään erilliseen kortteliryhmään.

Jokaiselle vyöhykkeelle luotaisiin rakentamismääräyksillä oma teema ja henki. Alueen historian perusteella teemat voisivat liittyä merenkulkuun.

Toppilansaari on tunnettu laivojen mukana kulkeutuneista painolastikasveista ja tätä ajatusta mukaillen eri maista tuodut ”painolastit” voisivat pulpahtaa kasvamaan eri alueilla. Steiner-koulun ympärillä voisi olla saksalaisvaikutteinen alue, seuraavalla vyöhykkeellä englantilaistyylinen, ja suomalaisuus voisi ilmetä puu-Raksilan malliin. Kokonaisuuden suunnittelusta vastaisi kyseisestä maasta kotoisin oleva arkkitehti.

Mereltä päin rantavyöhykkeen tyyli olisi yhtenäinen ja siinä suosittaisiin ruostumatonta terästä, lasia ja tervattua puuta. Rantavyöhykettä tulisi myös leventää noin 15 metriä, jotta oleskelutilaa jäisi riittävästi rantaan.

Esitys sai selkeää kannatusta, mutta myös kritiikkiä. Välttämättä muiden maiden arkkitehtuuria ei haluta sellaisenaan, vaikka leimaa antavia vaikutteita voitaisiinkin ajatella.

Messualueen suunnittelussa testiryhmä varoittaa epäyhtenäisyydestä. Aiempien vuosien asuntomessuilla on ollut sikin sokin tiili- ja hirsitaloja. Messualue ei saa heikentää Toppilansaaren korkeatasoista suunnittelua. Asuntomessualuetta voitaisiin myös siirtää lähemmäs merta ja levittää viuhkaa, jotta saadaan puistovyöhykkeet kortteleiden väliin ja kulkuyhteys rantaan.

A-vaihtoehdon puolesta huomautettiin, että se rytmittyy paremmin, kun taas B puuroutuu. Molemmissa vaihtoehdoissa rantaan rakennettavat talot voisivat olla vieläkin korkeampia, jolloin muualle voitaisiin rakentaa väljemmin.

Asuntomessualueen omakotikorttelien keskuspuistoa pidettiin hyvänä, mutta sen liikenneturvallisuus vaatii erityistä pohdintaa.

Molemmissa vaihtoehdoissa keskustorin aurinkoisin ja lämpimin paikka jää tien alle. Vaihtoehdon B kaareva talo ehdotetaan käännettäväksi toisinpäin, jolloin aukiosta saataisiin lämmin. Saaren ranta on varjossa suurimman osan päivää ja alue muutoinkin hyvin tuulinen.

Arvioinnin alkajaisiksi testiryhmän vetäjät tekniikan tohtori Rauno Heikkilä ja tutkija Juha Pelkonen Oulun yliopiston rakentamistalouden laboratoriosta rohkaisivat porukkaa huomauttamalla, että varsinaiseen asumispuoleen ei ole kajottu yhdessäkään asiantuntijalausunnossa, joka luonnoksista tähän mennessä on tehty!

Ympäristöministeriön Särkijärvi on siis enemmän kuin oikeassa. Ylitarkastaja esittelee omaa ehdotustaan tuoreessa Asu ja Rakenna -lehdessä:

”Nyt jokin asemakaavaluonnos saattaa näyttää päätöksentekijästä ja kuntalaisesta vain vähän tylsältä. Jos sen sijaan kerrottaisiin, että ulkonäkymien viihtyisyys ja terveellisyys painottuvat C-luokkaan, kotoisuustekijät samoin C-luokkaan, turvallisuus B-luokkaan ja että laskennallinen asukasrakenne poikkeaa keskimääräisestä kohtuutason ilmoittavaa normia enemmän, ymmärtäisi sen ilman alan koulutustakin.”

Ihan tähän malliin asukastestiryhmän arviointia ei tehty, vaan käyttöön otettiin omat mittarit. Jokainen kävi piirustamassa tauluun mielestään tärkeitä hyvän asumisen tekijöitä, niistä äänestettiin ja kuusi eniten ääniä saanutta määritelmää valittiin. Niiden kautta kaavaluonnoksia sitten peilattiin ryhmätöissä. Tätä pidettiin hyvänä ja toimivana systeeminä.

Testiryhmän mielestä hyvässä asumisessa tulee olla mahdollisuus tekemiseen ja olemiseen, erityisesti kun on kyse nuorista ja lapsista (kuusi ääntä). Koti ja sen ympäristö ei siis saa olla pelkkä säilykepurkki, jossa käydään vain nukkumassa.

Muita tekijöitä ovat alueen hyvä tunnelma (3 ääntä), joka näkyy jo sinne tullessa (5 ääntä). Korttelien ja tonttien pitää olla sen mallisia, että ne mahdollistavat hyvät, sosiaaliset pihapiirit (4 ääntä). Alueella pitää olla tarjolla monipuolisia asumismuotoja (kolme ääntä), siellä pitää voida asua ja liikkua turvallisesti (3 ääntä) ja lisäksi julkisilla alueilla pitää olla mukava oleskella (kolme ääntä).

Yliopiston edustajat Heikkilä ja Pelkonen laativat luonnoksen arviolausunnosta, joka lähetetään asukastestiryhmäläisille kommentoitavaksi. Tämän jälkeen lausunto luovutetaan Oulun kaupungille.

Toppilansaaren kaavoituksen apuna kokeiltava asukastestiryhmä on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Aiemmin sen työtä on seurattu Kalevassa 29.5., 12.7., 8.9, 22.9, 2.11, 30.11. 2001 ja 23.2. 2002. Näillä näkymin ryhmällä on jäljellä enää yksi kokous keväällä kaupungin virallisen kaavaseminaarin jälkeen. Huhtikuussa pidettävään kaavaseminaariin osallistuu myös testiryhmän edustaja.

Artikkelin lähde Kaleva