Tukioppilastoiminnalla on merkitystä

Elina Tihinen

OULU Yleinen luulo on, että tukioppilailla ei ole suurtakaan merkitystä. Kuvitellaan, ettei toinen nuori pysty auttamaan toista ongelmien ratkaisussa. Tukioppilas on kuitenkin paljon muutakin kuin auttava käsi ja kuunteleva korva.

”Tukioppilas on silta oppilaiden ja opettajien välillä”, toteaa Oulun normaalikoulun 9-luokkalainen Joonas Toukkari. Hän lähti mukaan tukioppilastoimintaan 7-luokalla kaverin suosittelemana. ”Me yritetään tuoda kouluun hyvä ilmapiiri ja lähentää oppilaita ja opettajia toisiinsa. Tapahtumien ja kummiluokan kautta tulevat tutuiksi oppilaat myös muilta luokka-asteilta.”

Mannerheimin lastensuojeluliitto aloitti tukioppilastoiminnan muutamassa helsinkiläisessä ja espoolaisessa koulussa vuonna 1972. Toiminnan idea on lähtöisin USA:sta, Philadelphiasta. ”Peer influence group program” -toiminnassa yläasteelta valittuja oppilaita koulutettiin jakamaan muille oppilaille tietoa huumeista, niiden vaikutuksista ja vaaroista.

Myös Suomessa toiminta keskittyi alkuvaiheessa lähinnä huumeongelmien ehkäisyyn. Tukioppilastoiminta laajeni nopeasti pääkaupunkiseudulta eri puolille maata. Tukioppilastoiminta ja -koulutus alkoi kuitenkin pian painottua yhä enemmän yhteisvastuuta korostavaksi toiminnaksi.

Antoisaa työtä

Tukioppilaaksi voi päästä luokissa tapahtuvan äänestyksen kautta tai jonkun tukioppilaan tai opettajan suosittelemana. Valintatavat vaihtelevat koulujen kesken, eikä koulutuskaan ole aivan samanlaista kaikissa kouluissa.

”Vanhemmat tukioppilaat ohjaavat uusia tukioppilaita ja kertovat heille tukioppilaan tehtävistä. Puolisen vuotta toimintaa seurataan taustalta. Lisäksi muiden koulujen tukioppilaiden kanssa on yhteisiä koulutustilaisuuksia”, Joonas kertoo oman koulunsa tukioppilaiden koulutuksesta.

Tukioppilastoiminta antaa todella paljon tukioppilaille itselleenkin. Joonas pitää tärkeänä asiana sitä, että toiminnan kautta tutustuu uusiin ihmisiin. ”Tukioppilastoiminnan kautta saa paljon. Maailmankuva avartuu ja koulutuksista saa tietoa, sekä oppii erilaisia ihmissuhdetaitoja. Tietyllä lailla siinä kasvaa itsekin ihmisenä. Tapahtumissa kaikki oppilaat tulevat ainakin kasvoilta tutuiksi ja kummiluokan kautta tutustuu muidenkin luokkatasojenoppilaisiin.”

Oulun normaalikoulussa on käytössä myös niin sanottu kummiluokkatoiminta. Tukioppilailla on omat kummiluokat, joissa he käyvät puhumassa tukioppilastoiminnasta ja pitävät esimerkiksi alkoholivalistusta. ”Luulen, että myös seiskoille tulee turvallisempi tunne, kun he tuntevat jonkun vanhemmista oppilaista. Tutustumaan tuleville seiskoille kerromme koulusta ja näytämme paikkoja”, Joonas selventää.

Halitapahtumia ja terkkuradioita

”Erilaiset tapahtumat vaikuttavat tosi paljon hyvän ilmapiirin luomiseen”, Joonas tuumii. Joonaksen mukaan tukioppilaille jätetään aika paljon vastuuta tapahtumien järjestämisessä, vaikka usein mukana onkin myös opettajia ja muita vapaaehtoisia oppilaita. Lisäksi vahtimestarit auttavat muun muassa juhlasalissa pidettävien tapahtumien järjestelyissä.

Tapahtumia järjestetään juhlapäivien aikoihin. Oulun normaalikoulussa järjestettiin esimerkiksi ystävänpäivänä halitapahtuma ja terkkuradio. Aikaisemmin pidettiin pukujuhla, jossa kaikki vapaaehtoiset oppilaat saivat pukeutua joksikin ja parhaat puvut palkittiin. ”Useimmiten tapahtumat ovat kouluajalla ja ne sovitetaan jollain tavoin tavalliseen koulupäivään.”

”Tukioppilaan täytyy olla asiastaan innostunut, rehellinen, iloinen, pirteä ja kannustava. Myös jonkinlainen tilannetaju on hyväksi”, luonnehtii Joonas hyvän tukioppilaan.

Tukioppilaan ei kuitenkaan vastoin tahtoaan tarvitse toimia kenenkään oppilaanterapeuttina, sitä vartenhan koulussa on kuraattori.

Tukioppilaan täytyy kuunnella ja kannustaa toisia oppilaita, mutta hän voi tarpeen vaatiessa ohjata oppilaan esimerkiksi kuraattorin tai vaikkapa lasten ja nuorten auttavan puhelimen puoleen.

Tukioppilaat pitävät kokouksia tukioppilaista vastaavan opettajan kanssa. ”Kokouksia on yleensä noin 1-2 kertaa kuukaudessa. Kokouksissa katsomme allakkaan, tutkimme onko jotain erikoisia päiviä, järjestetäänkö tapahtumia. Puhumme yleensäkin siitä, mitä on tulossa”, Joonas paljastaa.

Loppujen lopuksi tukioppilastoiminnalla on paljonkin merkitystä. Sanomattakin on selvää, ettei opettajilta ilman tukioppilaita onnistuisi minkäänlaisten tapahtumien järjestäminen.

Kirjoittaja kuuluu Nukun Sanataidekoulun yläasteikäisille tarkoitettuun Sanataideklubiin.

Artikkelin lähde Kaleva