P-Pohjanmaan koulutustaso korkea

Koulutettu väestö hakeutuu kasvukeskuksiin

Jarno Mällinen

OULU Pohjois-Pohjanmaalla asuu Suomen toiseksi koulutetuinta väkeä, osoittaa Tilastokeskuksen tuore koulutusrakennetilasto. Pohjois-Pohjanmaalla 60,9 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä on suorittanut tutkinnon lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa, yliopistossa tai korkeakoulussa.

Muut pohjoiset maakunnat, Lappi ja Kainuu, sijoittuvat vuoden 2000 tilanteesta kertovan tilaston keskivaiheille. Lapissa peruskoulun jälkeisen tutkinnon oli suorittanut 57,7 prosenttia, Kainuussa 55,7 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä.

Kärkisijaa maakunnista pitää Uusimaa, jossa tutkinnon suorittaneita on 64,3 prosenttia. Kolmanneksi yltää Pirkanmaa 60,7 prosentilla. Matalin koulutustaso on Keski-Pohjanmaalla (54,1 prosenttia). Jaetulla toiseksi viimeisellä sijalla ovat Ahvenanmaa ja Etelä-Pohjanmaa 54,5 prosentilla.

Professori Jouni Häkli Tampereen yliopiston aluetieteen laitokselta pitää selvänä, että Pohjois-Pohjanmaan hyvä tilanne menee Oulun nopean kasvun piikkiin. Mutta ei Uudenmaan ja Pirkanmaankaan sijoituksessa ole kysymys vain vanhoista ansioista.

”Kyllä näihin liittyy samantyyppinen dynamiikka: koulutustasoa nostaa koulutetun väestön muutto. Uusimaa on tietysti perinteisesti alue, jossa tietointensiivisiä töitä on aina ollut perinteisesti enemmän kuin muualla. Pääkaupunkiseutu on pääkaupunkiseutu.”

”Pirkanmaasta ajattelisin, että noin hyvä sijoitus osoittaa rakennemuutoksen siellä onnistuneen. Tietoteolliset alat ovat lähteneet kohtuullisen hyvin kehittymään, eikä savupiippuvaihde ole jäänyt päälle.”

Kuntatasolla Oulun sijoitus korkea

Kuntien mittakaavassa Oulun koulutustaso on Suomen neljänneksi korkein: 69,3 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä oululaisista on suorittanut tutkinnon. Ykkösenä omassa luokassaan on Kauniainen (79 prosenttia), toisena ja kolmantena tulevat Espoo ja Helsinki, kaikki Uudeltamaalta.

Oulun asema kasvukeskuksena heijastuu ennen kaikkea sen ympäristökuntiin: Pohjois-Pohjanmaan koulutetuin väestö löytyy Oulun ohella Kempeleestä (67 prosenttia), Oulunsalosta (66,6 prosenttia) ja Haukiputaalta (63,8 prosenttia).

Matalaa koulutustasoa edustavat puolestaan maaseutukunnat, pohjimmaisina Merijärvi (43,4 prosenttia), Ylikiiminki (44,5 prosenttia) ja Reisjärvi (46,6 prosenttia).

Pohjois-Pohjanmaan maaseutukunnissa tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä vaihtelee yleensä 50 prosentin molemmin puolin. Havainto vastaa yleistä suuntausta: koko maan mittakaavassa maaseudulla asuvista 51 prosenttia on suorittanut tutkinnon, kaupunkilaisista 63 prosenttia.

Erot koulutustasossa kasvaneet

Muuttoliike on kasvattanut sekä maakuntien että kuntien välisiä koulutustasoeroja. Uusimaa on ollut vuosien ajan koulutetun väestön suurin muuttovoittoalue. Vuoden 2000 aikana myös Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat saaneet tuntuvaa muuttovoittoa koulutetuista.

Vaikka Pohjois-Pohjanmaallakin maaseudun ja kaupunkimaisten kuntien väliset koulutustasoerot ovat kasvaneet edellisen tappioksi, ei maaseutukuntien koulutustaso ole sinällään laskenut. Päinvastoin, tutkinnon suorittaneiden määrä on noussut vuoden 1998 tasosta yleensä yli prosentin.

Jouni Häkli kuitenkin huomauttaa, että lukujen muuttuminen edulliseen suuntaan saattaa kertoa myös kouluttamattoman väestön poismuutosta. ”Sehän tiedetään, että näin on käynyt. Isompiin kaupunkeihin on muuttanut maaseudulta kouluttamatonta väkeä, ja siksi kaupungeissa työttömyysaste on usein huonompi.”

”Tällainen tekijä saattaa parantaa koulutettujen suhteellista osuutta, mutta sen varmistamiseksi tilastoja täytyisi penkoa tarkemmin. Tietysti kyse saattaa olla siitäkin, että yleinen koulutustaso kehittyy koko ajan paremmaksi.”

Nuoret naiset koulutetuimpia

Koulutusrakennetilastosta ilmenee myös, että erot koulutustasossa vaihtelevat suuresti iän ja sukupuolen mukaan. Koulutetuimpia ovat 25-29-vuotiaat, joista 84 prosenttia on suorittanut tutkinnon. Vähiten koulutettuja ovat eläkeikäiset.

Nuoremmissa ikäryhmissä sukupuolten väliset koulutuserot ovat suuria naisten eduksi. Varsinkin 20-39-vuotiaat naiset ovat selvästi koulutetumpia kuin samanikäiset miehet. Sen sijaan yli 60-vuotiaiden ryhmässä naiset ovat huomattavasti vähemmän koulutettuja kuin miehet.

Vuoden 2000 lopussa tutkinnon oli suorittanut 2,5 miljoonaa suomalaista. Vain perus-, keski- tai kansakoulun käyneitä oli 1,7 miljoonaa.

Artikkelin lähde Kaleva