Artikkelin lähde Kaleva
Matkailutulo jakautuu monille
Tutkimuksen mukaan talvituristeista hyötyy eniten hotelli- ja majoitusala
Heikki Ketola
KUUSAMO Kuntiin tulevista välittömistä matkailutuloista suurin osa jää majoitus- ja ravitsemusalalle sekä vähittäiskauppaan. Molempien osuus on 20-50 prosenttia, vähittäiskaupan keskimäärin hiukan pienempi. Huoltamoille tulosta ohjautuu 5-10 prosenttia.
Monet muutkin toimialat pääsevät turistien tuomasta rahavirrasta osallisiksi. Niiden osuudet vaihtelevat kuitenkin suuresti, koska alat ovat hyvin monenlaisia.
Tiedot ilmenevät Oulun yliopiston ja Naturpolis Kuusamon koulutus- ja kehittämispalvelujen tuoreimmasta matkailututkimuksesta. Tutkimusasiamies Pekka Kauppila kävi läpi selvitystään varten yli 30 eri puolilla maata tehtyä matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia luotailutta kyselyä.
Tutkimuksen perusteella suurimmat matkailutulon kerryttäjät ovat hotelliyöpyjät, omia loma-asuntojaan käyttävät, sukulaisten tai tuttavien luona yöpyjät sekä päiväkävijät.
Raha liikkuu talvella
Tuloksia tiistaina esitellyt Kauppila kertoi, että hotelliyöpyjien osuus välittömän tulon tuojina saattaa nousta suurissa kaupungeissa 40:een prosenttiin. Mökkikunnissa loma-asukkaat taas saattavat jättää jopa puolet kunnan matkailutulosta. Kaupungeissa samaan yltävät myös sukulaidensa ja tuttaviensa luona käyvät ihmiset.
”Positiivisen muuttotaseen alueilla tämän ryhmän merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään.”
Päiväkävijöiden osuus korostuu varsinkin ostosmatkailualueilla, jossa heidän osuutensa rahavirran muodostuksessa nousee parhaimmillaan 70:een prosenttiin.
Kauppilan mukaan vuodenajat vaikuttavat matkailutulon rakentumiseen siten, että talvella turistien menot kohdistuvat ennen kaikkea majoitus- ja ravitsemustoimialalle, kun taas kesällä jakautuminen eri kulutusluokkiin on huomattavasti tasaisempaa.
”Kun verrataan matkailijaryhmien rahankäyttöä vuodenaikojen välillä, kaikki käyttävät talvella enemmän rahaa kuin kesällä. Tämä johtuu majoituksen laadusta ja matkailun rakenteellisista tekijöistä.”
Työkalu suunnitteluun
Tutkimus tuotti lisäksi mallin meno- ja tulomenetelmän soveltamisesta matkailuelinkeinon suunnitteluun, mitä myös valtioneuvoston periaatepäätös (2001) Suomen matkailupoliittisista linjauksista korostaa. Tiedot mallia varten Kauppila kokosi Kuusamosta.
”Kun arvioidaan matkailuinvestoinnin aikaansaama yöpymisvuorokausien ja päiväkävijöiden määrä aikaisempia tutkimustuloksia hyväksikäyttäen, voidaan ennakoida alueen tulo- ja työllisyysvaikutukset sekä henkilöverotulot.”
Kaiken kaikkiaan tutkimus paljasti Kauppilan mukaan matkailijoiden rahankäytöstä tiettyjä lainalaisuuksia, mutta toisaalta myös alueellisia eroja.
”Alueilla onkin syytä miettiä, mitkä ovat tavoiteltujen matkailijaryhmien taloudelliset vaikutukset eri toimialoille ja koko aluetaloudelle”, hän viestitti.
(Aihekuvaksi voisi valita arkistosta esimerkiksi Rukalta otettuja talvikuvia, joita sieltä löytynee)
Talvi tuottoisa. Tuoreen tutkimuksen mukaan kaikki matkailijaryhmät käyttävät rahaa henkilöä kohden enemmän talvella kuin kesällä.
Heikki Ketola
Tietoa elinkeinoelämälle. Matkailututkimuksen tuottamalla mallilla voidaan Pekka Kauppilan mukaan ennakoida muun muassa alueille kohdistuvia työllisyysvaikutuksia.
Artikkelin lähde Kaleva