Investoinneissa isoja eroja

Pohjois-Pohjanmaan kunnat investoivat keskimäärin paljon

Pekka Karjalainen

OULU Kunnat investoivat viime vuonna vajaalla kolmella miljardilla eurolla. Vasarat kilkkasivat hieman edellisvuotta tiuhempaan; kasvua oli toissa vuodesta reilut kolme prosenttia.

Investoinneista nappasivat yli kolmanneksen kunnalliset liikelaitokset, kuten energialaitokset, vesihuolto ja satamat. Peruspalveluihin meni rakentamisesta vain alle puolet. Opetus- ja kulttuuritoimeen sijoitettiin joka viides investointimarkka ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon puolestaan kului investoinneista reilut 16 prosenttia.

Eniten investoineella Uudellamaalla rakennettiin liki nelinkertaisesti se, mihin yllettiin häntäpään valvojana olleessa Pohjois-Karjalassa. Pohjoisen maakunnista Kainuu ja Lappi sijoittuvat varsin alhaalle, kun taaas Pohjois-Pohjanmaa löytyy kärkipäästä. Erot eri alueiden välillä ovat kasvaneet.

Muun muassa nämä tiedot ilmenevät Suomen Kuntaliiton eilen julkistamasta selvityksestä kuntien viime vuoden investoinneista.

Myös menettäjäkunnat investoivat

Oulu ja Oulun seutu nostavat Pohjois-Pohjanmaan lukuja.

Uusia päiväkoteja, kouluja ja vapaa-ajan investointeja tarvitaan kasvavissa kunnissa pilvin pimein. Paineita riittää kuitenkin myös menettävillä kunnilla. Jopa väestöään eniten menettäneet kunnat investoivat varsin paljon.

Selvityksen tehnyt kehityspäällikkö Oiva Myllyntaus Suomen Kuntaliitosta uskoi, että muuttovoitto ja -tappio olisi selittänyt investointeja enemmän kuin selvityksessä ilmeni. Muuttotappioisimmatkin kunnat investoivat yhtä paljon kuin esimerkiksi keskisuuret kunnat.

”Osan tästä selittävät varmasti muun muassa homekoulut ja erilaiset ympäristöön liittyvät tehtävät, kuten vaikkapa kaatopaikat ja niihin liittyvät normit. Osa tästä selittynee sillä, että nämä kunnat taistelevat kynsin hampain olemassaolostaan. Ne eivät halua päästää palvelutasoaan alas ja ne satsaavat elinkeinoihin.”

Myllyntauksen mielestä kunnan investointien oikea taso on vuosikate.

Muuttovoittokunnat joutuvat ottamaan lainaa investointeihinsa. Kuitenkin niillä on odotettavissa tuleva verotulojen kasvu, jolla laina voidaan hoitaa. Sensijaan muuttotappiokuntien taistelu on paljon tätä vaikeampaa. ”Miten siinä käy? Siihen ei ole vastausta.”

Oulu investoinut valtavasti

Oulun kaupunki on investoinut parina kolmena viime vuonna noin 70 miljoonaa euroa vuodessa kunnallistekniikkaan ja kaupungin palvelutuotantoon.

Luvut nousevat vielä tätä korkeammalle, koska niistä puuttuvat kaupungin liikelaitokset. Niiden investointeja ei kateta veroeuroilla, vaan laitosten tuotosta. Myöskään elinkeinoinvestoinnit, muun muassa teknologiakylään tehdyt investoinnit eivät näy luvuissa.

Teknisen keskuksen johtaja Väinö Jounila ennakoi, että tällä tasolla säilytään vielä tämä ja ensi vuosi, mutta sitten investointien taso putoaa. ”Ei kaupunki pystyy pitkään ylläpitämään näin kovaa investointitasoa.”

Viime vuosikymmenen väkibuumin alussa päästiin pitkälle olemassaolevaa kaupunkirakennetta tiivistämällä. Tilaja saneerattiin ja rakennettu lisää.

Seuraava vaihe oli uusien alueiden käyttöönotto. Suurin niistä on Kaakkuri, johon kaupunki on sijoittanut kymmeniä miljoonia euroja. Vuoroaan odottavaan kouluun uppoaa kaikkiaan 19 miljoonaa euroa.

Isoja rakennuksia on riittänyt. Kontinkankaan sairaala haukkasi 20 miljoonaa euroa. Sen laajennus vie puolestaan liki kahdeksan miljoonaa euroa. Teatteritalon laajennus haukkaa puolestaan 18,5 miljoonaa euroa.

Budjetoimattomia hankkeita on odottamassa Oulussa pilvin pimein. Muun muassa paljon keskusteltuun monitoimihalliin ei ole varauduttu mitenkään. Myös viimeksi esillä olleeseen Kallioparkkiin ei ole varattu vielä euroja, kertoo Jounila.

”Kaupunginvaltuuston asettamien periaatteiden mukaan ensiksi rakennetaan tuottavat investoinnit. Seuraavana vuorossa ovat peruspalveluinvestoinnit ja viimeisenä vapaa-ajan investoinnit”, sanoo Jounila.

Pekka Peura

Arkistolle uudet tilat. Sairaalat, koulut ja päiväkodit eivät ole ainoita kaupungin rakennuskohteita. Kansankadulle valmistuvat kaupunginarkiston tilat maksavat 2,4 miljoonaa euroa.

Pekka Peura

Investoinnit korkeina. Oulun kaupungin investoinnit ovat olleet usean vuoden ajan korkeita. Lähivuosina investoinnit saattavat vähetä. ”Vastaan tulee talous”, ennakoi teknisen keskuksen johtaja Väinö Jounila.

Artikkelin lähde Kaleva