Prosentin tekijä

Timo Jokelainen

OULU Hailuotolaislähtöinen ja Helsingissä asuva kuvataiteilija Inka Nieminen (s. 1971) on yksi prosenttisäännön kautta rahoitettujen ja Oulun kaupunkiin tulevien julkisten taideteosten tekijöistä; Kattojänikset valmistuvat kesällä Saarelan monitoimitalolle.

Niemiselle prosenttirahoitteisen taiteen tekeminen on viime aikoina tullut tutuksi. Vuonna 1999 Kuvataideakatemiasta kuvanveistäjäksi valmistuneelta taiteilijalta on Oulun teoksen lisäksi tulossa samaan rahoitusperiaatteeseen perustuva työ Helsinkiin.

Luonnoksilla liikkeelle

”Minuun otettiin Oulun taidemuseosta yhteyttä. Menin haastatteluun viime vuoden huhtikuussa. Haastateltavia oli kolme ja minut valittiin jatkoon tekemään luonnoksia, jotka valmistuivat loppusyksystä”, Nieminen kertoo Kattojäniksiensä syntyprosessista.

Hän sanoo neuvotelleensa asiasta taidemuseon edustajien lisäksi myös teknisen keskuksen väen kanssa. Yhteydenpitoa on ollut kohteen arkkitehtiinkin. Se on kuitenkin ollut aika vähäistä, sillä rakennus oli valmis, kun Nieminen sai tilauksen.

Nieminen sanoo asioiden menneen kohdaltaan sekä Helsingin että Oulun prosenttihankkeissa aika samalla tavalla ja molemmissa suuremmitta ongelmitta.

”Kyse on paljon siitä, miten herrojen kanssa tulee juttuun. Tilanne on myös muuten toinen kuin omiin näyttelyihin tulevia töitä tehdessä. Hankkeissa on mukana monia ihmisiä ja aikaa menee paljon muuhunkin kuin itse taiteen tekemiseen.”

Toisaalta Nieminen sanoo tilaustyön hyväksi puoliksi sen, että kerran luonnokset hyväksytettyään tekeminen on selkeää työtä. Silloin ei voi - kuten omien projektien kanssa - koko ajan miettiä, mitä pitäisi muuttaa.

Jänikset katolle

Saarelan monitoimitalon piharakennuksen katolle tulee seitsemän mustavalkoista jänistä. Noin 70 senttiä korkeitten eläinten valumateriaali on lopullisesti päättämättä. Todennäköisesti se on valurautaa, joka korroosion estämiseksi sinkitään.

Lopullinen käsittely veistoksille on maalaus. Kattojäniksistä tulee mustia, valkoisia ja mustavalkoisia, jotta ne näkyisivät sekä kesällä että talvella hyvin.

”Katon harjalle tulee kuusi jänistä. Yksi laskee mahallaan katon lapetta pitkin. Asfalttipihalle tulee valkobetoniset jäljet.”

”Sisälle tulee yksi emaloitu ja vähän pienempi jänis. Se tulee yhteisaulaan, jossa sitä on mahdollista kosketella”, Nieminen kertoo tulevasta teoksestaan.

Ajoissa mukaan

”Alun perin minulla oli jälki-idea, joka kutistui lopulliseen teokseen tuleviksi vain muutamiksi pihalle tehtäviksi jäniksenjäljiksi” hän toteaa.

Niemisen mukaan arkkitehdit ohjasivat aika paljon sitä, mitä ja mihin hän teki. Hän sanoo arkkitehtien ehdotuksien kautta muun muassa päätyneensä tekemään piharakennuksen katolle.

”Tulin mukaan, kun rakennus oli valmis. Oli helpompi kuunnella ja tehdä sen mukaan”, sanoo Nieminen kokemuksestaan. Yleisesti hän kuitenkin uskoo olevan eduksi, jos rakennusprojektiin pääsisi mukaan aikaisemmassa vaiheessa.

Kaksien prosenttien tekemisen lisäksi Nieminen tuntuu olevan muutoinkin kiireinen nainen. Haastattelua viime viikolla tehtäessä hän oli työstämässä jäniksiensä savimalleja ja samalla lähdössä Ruotsiin viemään teoksiaan Göteborgissa eilen avattuun näyttelyyn.

Kiirettä pitää jatkossakin, sillä Oulussa hänen töitään nähdään tulevana kesänä Saarelan lisäksi myös Oulun taidemuseossa pidettävässä Maasta käsin -yhteisnäyttelyssä.

Kattojäniksien savimalleja. Inka Niemisen Oulun Saarelaan tulevien jäniksien savimallit muotoutuvat työhuoneella Helsingissä.

Jussien koti. Inka Niemisen veistämät jänikset tulevat Saarelan monitoimitalon piharakennuksen katolle.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva