Veteraanien työ saa jatkajia

Monille osastoille 60-vuotisjuhlat ovat viimeiset tasavuosijuhlat

Aku Ahlholm

KUUSAMO Pohjois-Pohjanmaalla juhlitaan tänä vuonna kolmentoista Sotainvalidien Veljesliiton osaston 60-vuotisjuhlia. Ne jäävät useimmille osastoille myös viimeisiksi omiksi tasavuosijuhliksi.

Piirin toiminnanjohtajan Eino Alilan mukaan eilen juhlineen Kuusamon osaston lisäksi vain muut suuret osastot kuten Oulu ja Raahe voivat vielä nähdä 65-vuotisjuhlansa. Veteraaniosastojen toiminnan vetäjiksi on jo nyt noussut nuorempaa polvea.

”Järjestöt kaipaavat nuorempia tueksi toimintansa loppuunsaattamisessa”, totesi veteraanien tukihenkilö, taivalkoskelainen Jorma Kinnunen.

Silti veteraanit haluavat vetää itse järjestöjään niin pitkään kuin se on mahdollista. Esimerkiksi sotainvalidien sääntö, jonka mukaan kolmanneksen pitäisi olla muita kuin veteraaneja, ei useinkaan täyty.

Kuusamossa juhlittiin sunnuntaina sotainvalidiosaston lisäksi Kuusamon Sotaveteraanien 40- ja Kuusamon Sotaveteraanien Naisjaoston 30-vuotisjuhlaa. Näistä Sotaveteraaneja johtaa jo nuoremman polven edustaja Yrjö Jurmu.

Tulevaisuus mietitty

Sotainvalideilla on jo olemassa Sotainvalidien jälkipolvet -järjestö, joka jatkaa työtä veteraanien jälkeen. Siihen kuuluu 2 800 jäsentä.

Muistopäiviä ja -merkkejä kunnioittamaan astuu myös muita järjestöjä. ”On suunniteltu, että vapaaehtoisjärjestöt, muun muassa Sinibaretit ovat silloin vahvasti mukana”, kertoi Viljo Määttä Koillismaan Sinibareteista.

Baretit vastaanottivat sunnuntaina juhlijoiden ulkovaatteita. ”Tämä on vähintä, mitä voimme tehdä”, Markku Hirvonen kertoi.

Juhlan pääpuhuja, opetusneuvos Lauri Leskelä tiesi esimerkkejä myös nuorempien halusta pitää veteraanien työtä esillä: Kuusamossa Torangin koulun oppilaat tekivät kalenterin sota-ajasta haastatellen veteraaneja. Nilonkankaan oppilaat tekivät puolestaan kotisivut, joissa he haastattelevat isovanhempiaan ja veteraaneja sodan kokemuksista.

”Jokaisen suomalaisen tulisi tietää, millaisia uhrauksia maamme vapaus on antanut”, Leskelä sanoi.

Hän uskoi, että kun aika jättää veteraaneista, myös erilaiset muistomerkit ja mitalit jäävät muistuttamaan veteraanien työstä.

”Periaate on, ettei ylläpidetä sodan lietsomista vaan rauhan säilymistä”, Leskelä muistutti.

Lukiolainen Harri Keskiaho myönsi, että tietoa sodasta on jo nyt paljon, mutta nuorten on silti vaikea kuvitella, miltä tuntuisi oikeasti lähteä sotaan. Joutuisi yhtäkkiä jättämään ehkä suunnitelmansa ja lähtemään tyttöystävänsä luota tietämättä, palaako koskaan.

Arvostus parantunut

Käytäväpuheissa veteraanit uskoivat, että perintö säilyy, jos kouluissa osataan sota-ajasta oikein opettaa. Veteraanien arvostus onkin parantunut.

”Se aika on ohi, kun ei uskallettu kertoa, että ollaan veteraaneja. Minä en ole hävennyt sitä koskaan”, Erkki Poutanen kertoi.

Nyt kun veteraanien keski-ikä pohjoisessakin on jo 81 vuotta, järjestöt lisäävät nuorempien vastuuta toiminnassaan. ”Ensi vuonna tulee varmasti sääntömuutoksia, jotta ulkopuolisten määrää voitaisiin lisätä”, sanoi Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Toivo O. Heikkinen.

Hän uskoi, että veteraanijärjestöjen asioita alkavat vähitellen hoitaa asiamiehet.

Aku Ahlholm

Veljien muistoksi. Alpo Päivärinta (vas.), Anna Marttinen ja Yrjö Jurmu laskivat sunnuntaina seppeleen sankarihaudalle.

Aku Ahlholm

Nuorempien vastuulle. Juhlapäivät ja kaatuneiden muistaminen jää vähitellen nuoremmille, muun muassa vapaaehtoisjärjestöille.

Aku Ahlholm

Sinibaretit vastaavat. Markku Hirvonen (oik.) otti vastaan takin Ariel Hannulalta, jota Leena Lämsä oli saattamassa. Sinibaretit ovat valmiita pitämään esillä veteraanien perintöä, kun veteraanijärjestöt lakkaavat.

Artikkelin lähde Kaleva