Puu vei mukanaan

Markku Rättilä

OULU ”Puu on mielenkiintoinen rakennusmateriaali, lämmin, kestää vetoa ja puristusta, eli sillä on erittäin hyviä ominaisuuksia. Puu on myös Suomelle luonnollinen asia. Koen että sen eteen on velvollisuus tehdä töitä. Olisi kokonaan eri juttu olla muoviarkkitehti”, kuvailee Pikisaaressa asuva arkkitehti Jukka Laurila suhdettaan puuhun.

Puuteollisuuden menekinedistäjä- ja tutkimusorganisaatio Wood Focus Oy palkitsi Laurilan keskiviikkona. Palkintolautakunnan mukaan Laurila on edistänyt puun käyttöä luovalla tavalla rakentamisessa ja arkkitehtuurissa.

Laurila sanoo ottavansa palkinnon vastaan nöyränä.

”Tuntuuhan se hyvältä kun on pitkään puhunut asian puolesta ja saanut ajan saatossa ajatuksiaan läpi”, Laurila tuumii.

Hänen uralleen mahtuu runsaasti mainetekoja puun parissa, vanhan entisöinnistä uuden suunnitteluun. Useissa restaurointikohteissa, joissa alkuperäistä rakennusta on samalla laajennettu, hän on saanut vanhan ja uuden puurakentamisen kohtaamaan toisensa sopusoinnussa.

Oululaisittain tunnetuimpia Laurilan työstämiä kohteita ovat keskustassa sijaitsevat Waenerbergin ja Jurveliuksen talot sekä Maikkulan kartanon peruskorjaus. Uudisrakentamisen osalta Laurila itse pitää merkittävimpinä töinään useita puuomakotitaloja sekä Kuusamossa Rukalla sijaitsevaa Plantingin harjun loma-asuntokylää, jossa on käytetty muun muassa leveää tervattua lankkua.

Puu pois piilosta

Jukka Laurila kertoo puumateriaalin iskostuneen omaan ajatusmaailmaansa voimallisesti mukaan 1990-luvun alussa. Rakentamisessa puu maalattiin aiemmin useimmiten umpeen, jolloin sen ulkonäkö jäi maalin alle piiloon. Laurila halusi tuoda puun selvemmin esille.

Aluksi sopivia kuultavia aineita ei petsien lisäksi ollut markkinoilla. 90-luvun kuluessa niitä kuitenkin kehitettiin ja koko puun pintakäsittelystä alkoi muodostua oma maailmansa, joka vei mukanaan, Laurila sanoo. Hän pitää puuhun perehtymistään mielenkiintoisena seikkailuna.

Osansa seikkailua ovat omat kokeilut. Hyvästä esimerkistä käy Maikkulan kartanon puupinnoissa käytetty omatekoinen kaljalasyyri, joka tehtiin käyttämällä vahva kotikalja etikaksi ja lisäämällä siihen väripigmenttejä.

”Tulos on erinomainen”, Laurila kehuu. Vastaavaa voidaan tehdä hänen mukaansa myös esimerkiksi piimästä.

Uusi tietotaso

Uudet pinnoitteet ja puun käsittelytaidon nousu uudelle tietotasolle on Laurilan mielestä saavutus vailla vertaa.

”Oikeastaan puuta ei osattu aiemmin laittaa ollenkaan ulkotiloihin. Sitä muun muassa päällystettiin alumiinilla, mikä on täysin kornia.”

Jukka Laurila uskoo puun käytön lisääntyvän rakentamisessa oleellisesti. Hyvänä esimerkkinä kehityksestä hän pitää puisten kerrostalojen rakentamista. Laurila antaa tunnustusta puutavaran tekijöille, jotka ovat ottaneet puurakentamisen kehittämisen omakseen.

”Uusia materiaaleja on tullut markkinoille, esimerkiksi lämpökäsitelty puu, liimapuu ja puulevyt. Leppä ja haapakin on löydetty. Kun heittää puutavaraihmisille haasteen, he ottavat sen vastaan.”

Laurila luonnehtii teollisuuden reagoimista puuhun ”nukkuvan karhun heräämiseksi.”

Täyteen puuvaltaan rakentamisessa Laurila ei usko, eikä pidä sitä edes järkevänä. Hänen mielestään puu sopii hyvin yhteen vaikka betonin kanssa.

Laurila ei ole sitonut käsiään pelkkään puuhun vaan suhtautuu eri materiaalien keskinäiseen ”vääntöön” rauhallisesti.

”Oikein käytettynä jopa betoni, lasi ja teräskin ovat kauniita. Puu ottaa oman paikkansa. Se pehmentää ja inhimillistää rakennuksia sisältä ja ulkoa. On hyvä että kaikki kukat kukkivat. Tärkeää on että asioita viedään eteenpäin”, Laurila korostaa.

Arkisto

Palkittu. Pikisaaren idyllissä asuva Jukka Laurila sanoo ottavansa palkitsemisen vastaan nöyränä.

Artikkelin lähde Kaleva