Marjanjalostukseen lisää tehoa

Rantsilan 4H-yhdistyksen isännöimän mehuaseman koneellistaminen nostaa kapasiteettia

Helge Murtovaara

RANTSILA Entisen osuusmeijerin tiloissa jo muutaman vuoden toimineen mehuaseman toimintaa tehostetaan ja kannattavuutta parannetaan laiteinvestoinneilla. Kehitystyöstä vastaa Rantsilan 4H-yhdistyksen hallinnoima 4H-marjat jalosteiksi -projekti.

Projektipäällikkö Kaarina Konolan mukaan reilun 20 000 euron laiteinvestoinneilla vähennetään paljon aikaa vievää käsityötä. Mehuasemalla kokeiltiin 400 kilon marjaerän jalostamista päivän aikana, mutta 12 tunnin työpäivä ei riittänyt.

”Päivässä pitäisi pystyä käsittelemään vähintään 500 kiloa marjoja, jotta toiminta olisi kannattavaa.”

Mehuaseman kehittäminen jatkaa Rantsilan, Tyrnävän, Temmeksen, Limingan ja Lumijoen 4H-yhdistysten yhteistä Lakeuden 4H-Marjat -projektia, jolla mehuasema remontoitiin ja koneistettiin nykyiseen paikkaansa, luontevalla tavalla.

”Tällaista mehuasemaa ei ihan jokaiseen paikkaan kannata perustaa, sen verran korkeat investointikustannukset ovat. Yksi mehuasema palvelee laajempaa aluetta.”

Myönteistä rahoitus- päätöstä odotetaan

4H-marjat jalosteiksi odottelee vielä TE-keskuksen myönteistä päätöstä ennen laitehankintojen toteuttamista. Nouseva Rannikkoseutu ry on antanut hankkeelle myönteisen lausunnon. Viime syksynä Rantsilan kunnan lahjoituksena saatuja kolmea suurekeittiökattilaa, pakastuskaappia ja pesulinjaa hyödynnetään uudessa prosessissa.

Raaka-aineen vastaanotto siirretään alakertaan pois tuotantotiloista. Kylmähuone muutetaan pakastinhuoneeksi. Tuotantoon raaka-aine siirretään kuljettimella. Ylipäätään koko prosessia automatisoidaan ja koneellistetaan.

Tällä hetkellä on päättämättä se, onko mehuaseman liiketoiminnasta vastaava osuuskunta, yhdistys, osakeyhtiö vai joku yksityinen yrittäjä.

Lakeuden alueella riittää puolukkaa

4H-neuvoja Marja-Leena Värttö kertoo, että Lakeuden 4H-yhdistyksiin on rakennettu marjojen vastaanottoa varten tilat ja laitteet. Jos Rantsilan mehuasemalla ryhdytään laajemmin jalostamaan omia tuotteita, voisivat muut yhdistykset toimittaa tarvittavaa raaka-ainetta.

Viime vuonna otettiin Värtön mukaan vastaan noin 18 000 kiloa marjoja, josta valtaosa oli roskaista puolukkaa. Parhaimpina marjavuosina kilomäärä on kuitenkin noussut jopa 30 000 kiloon.

”Puolukka raaka-aineena kiinnostaa, koska sitä meillä riittää.”

Mehuasema on toiminut tähän saakka sellaisella periaatteella, että asiakas on tuonut marjansa mehustettavaksi ja hän on myös itse vastannut tuotteidensa myynnistä eteenpäin. Parhaimpina vuosina Rantsilassa on mehustettu marjoja lähes 5 000 kiloa.

Tuotekehitystyötä monella alueella

Investointi antaa mehuasemalle entistä paremmat mahdollisuudet omien tuotteiden kehittämiseen. Tuotekehitystyötä on tehty ennenkaikkea hillojen, mehujen ja hyytelöiden jalostamiseksi. Yhteistyö alueella toimivien muiden elintarvikehankkeiden kanssa on Konolan mukaan tiivistä.

Mehuasemalla 4H-yhdistykset voivat kouluttaa esimerkiksi marjanviljelijöitä jatkojalostukseen. Se tarjoaa nuorille opiskelijoille mahdollisuuden myös työharjoitteluun.

”Jaloimpana ajatuksena on hyödyntää metsänrikkauksia paremmin, sillä nyt niistä kerätään talteen vain muutama prosentti loppusadon jäädessä mätänemään.”

Marjanvälityksessä on havaittu selvästi se, että juuri eläkeläiset ovat niitä ahkerampia poimijoita. 4H-ajatuksen mukaisesti esimerkiksi Rantsilassa on pyritty innostamaan nuoria marjojen poimintaan

Ajatuksena on Värtön mukaan luoda esimerkiksi yläasteelle sellainen järjestelmä, jossa seitsemännellä luokalla poimitaan marjoja, seuraavana vuonna tutustutaan jatkojalostukseen ja viimeisenä vuonna markkinointiin.

Helge Murtovaara

Helpotusta käsityöhön. 4H-neuvoja Marja-Leena Värttö ja projektipäällikkö Kaarina Konola haluavat kehittää Rantsilan mehuaseman toimintaa.

Helge Murtovaara

Mansikkaa sulaksi. 4H-neuvoja Marja-Leena Värttö kertoo, että Rantsilassa on 4H-toiminnan mukaisesti pyritty innostamaan nuoria marjanpoimintaan..

Helge Murtovaara

Mehustusta käsityönä. Projektipäällikkö Kaarina Konola uskoo uusien laitteiden nostavan mehuaseman kannattavuutta.

Artikkelin lähde Kaleva