Perunan sato- ja laatutasoa nostetaan

Käyttökokeilla ja kastelumenetelmillä viljelijöille tuotetaan perunaeräkohtaista tietoa

Helge Murtovaara

RUUKKI Ruokaperunan käyttölaatu hallintaan -hanke tavoittelee määrällisesti ja laadullisesti parempaa perunasatoa. Tutkimushankkeessa Oulun Maaseutukeskus keskittyy käyttölaatuanalyysien kehittämiseen, kun Ruukissa toimiva Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema vertailee kastelumenetelmiä.

Käyttöanalyysit ja kastelumenetelmien vertailut kootaan perunaeräkohtaisiksi ja täsmällistä tietoa antaviksi laaturaporteiksi, josta hyötyvät perunantuottajien lisäksi jatkojalostus, kauppa ja kuluttajat.

”Hankkeessa peilataan perunan laatua pellon tausta- ja ravinnetietoihin”, selventää projektipäällikkö Anu Markus Oulun Maaseutukeskuksesta.

Kuningasajatuksena on se, että viljelijä voi hyödyntää analyysituloksia jo viljelysuunnitelmia tehtäessä. Markuksen mukaan tulokset kertovat muun muassa sen, millaisilla menetelmillä parhaat tulokset kullakin tilalla saavutetaan.

Laaturaportti sopii markkinointivälineeksi

Tiloja tutkimushankkeessa on mukana Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaalta, Kymenlaaksosta sekä Pohjois-Karjalasta.

Maaseutukeskuksen käyttölaatuhankkeeseen otetaan mukaan noin 50 tilaa, joista puolet on ollut mukana jo viime syksystä lähtien. Markuksen mukaan kuluvan talven aikana on ehditty tehdä jo 75 analyysiä.

”Ensimmäinen puoli vuotta on kehitetty analyysimenetelmiä.”

Tiloilta kootaan perunanäyte-erät, joista selvitetään niin ulkoinen kuin sisäinenkin laatu. Viljelijä saa perunaerästään yksityiskohtaisen laaturaportin, jota hän voi käyttää sekä markkinoinnissa että dokumenttina tuotteensa laadusta.

Keittokokeilla lajike- tiedot varmentuvat

Ulkoisen laadun selvittämisessä keskeisiä asioita ovat muun muassa kokoluokat ja vikojen määrät. Sen perusteella viljelijä pystyy määrittelemään kauppakuntoisen perunan määrän jo ennen varsinaista lajittelua. Markuksen mukaan se helpottaa markkinoiden suunnittelua.

Keittokokeet puolestaan antavat tietoa perunan jauhoisuudesta ja muista käyttöominaisuuksista. Niiden perusteella voidaan varmistaa perunaerän soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin ja määritellä värikoodiluokat. Pelkkään lajikenimeen ei pitäisi aina luottaa, vaan käyttöominaisuudet kannattaa todentaa esimerkiksi keittokokeilla.

”Lajikkeista tiedetään yleiset ominaisuudet, mutta käytännössä monet lajikkeet käyttäytyvät hyvin eri tavalla erilaisissa viljelyolosuhteissa.”

Suurtalouskäyttöön toimitettavalle perunalle tehdään laajempi analyysi, jossa selvitetään lisäksi raakatummumis-, kylmä- ja lämpösäilytysominaisuudet.

Yhteishanketta koordinoi elintarviketalouden ja maaseudun kehittämisyhtiö Agropolis Oy.

Helge Murtovaara

Laadun edistäjä. Projektipäällikkö Anu Markuksen mukaan perunahankkeesta hyötyvät niin viljelijät, kauppiaat kuin kuluttajatkin.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva