Koulukirjastot tietoyhteiskunta-aikaan

Janne Salmivaara

OULU Koulukirjastoja heivataan tietoyhteiskuntakelpoisiksi isolla rahalla. Tietoyhteiskunnan koulukirjasto -hankkeella Oulun kaupungin koulukirjastot saavat niin uusia tiloja kuin uutta aineistoakin.

Tärkein uudistus on koulukirjastoille hankittava yhteensopiva tietokanta kaupunginkirjaston kanssa. Tämä mahdollistaa tiedonhaun ja muut internet-palvelut kouluilta kaupunginkirjaston tai muiden koulujen aineistosta.

Kokonaisuudessaan yli 700 000 euron suuruinen hanke kestää 2,5 vuotta. Suurin osa rahoituksesta eli yli puoli miljoonaa euroa tulee Euroopan Unionin rahoittamasta Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmasta sekä valtion vastinerahoista. Oulun kaupungin rahoitettavaksi jää noin 300 000 euroa. Oulun lääninhallituksen sivistysosasto myönsi hankkeelle tammikuun lopussa EU:n ja valtion rahaa 390 000 euroa.

Tietoyhteiskunnan koulukirjasto -hankkeella yritetään kehittää oppilaiden valmiuksia erityisesti tiedonhaussa ja lukutaidossa. Oppilaille muovataan ympäristöä, missä he pystyvät oppimaan ja hyödyntämään nykyaikaisen tietoyhteiskunnan palveluja. Taustalla on ajatus uudenlaisesta oppimisesta, missä tietoverkkoja osataan käyttää mahdollisimman hyvin. Oppilaat oppivat hyödyntämään monenlaista materiaalia; tietoverkkoja, sanomalehtiä, kirjoja ja romppuja.

”Keskeinen kysymys on, että minkälaista oppimista Oulun kouluissa halutaan”, muistuttaa hankkeen suunnittelijana toiminut pedagoginen tietotekniikkasuunnittelija Heikki Kontturi. Hän painottaa, että tärkeintä on itse oppimisprosessi, ei se, missä tai mistä tieto löytyy.

Kontturin mukaan koulukirjastot ovat aikaisemmin olleet kirjavarastoja tai lukutiloja. Uusi koulukirjasto on jotain aivan muuta kuin hyllyllinen kirjoja luokan nurkassa.

Koulukirjastoa ei voida kehittää yksin, irrallaan muusta koulutoiminnasta. Kehittämiseen pitää saada koko koulu mukaan. Tärkeää on muovata koulun tiloja helposti muunneltaviksi niin, että pari- ja ryhmätyöskentelyyn löytyy sopivia tiloja.

Opettajan roolille uudistus asettaa kovia vaatimuksia. Oulun yliopiston koulutus- ja tutkimuspalveluissa suunnittelijana työskentelevä Kontturi sanoo, että tietoyhteiskunnan kirjastossa tarvitaan opettajan ja kirjastoammattilaisen taidot yhdistäviä ihmisiä. Opettajankoulutusta pitääkin uudistaa, mutta ensin arvioidaan hankkeen onnistuminen.

Koulukirjaston käsite laajenee niin, että koko koulu on osa kirjastoa eli tiedonhankinnan väline ja tietoyhteiskunta. Kontturi kehittelee ideaa vielä pitemmälle ja uskoo, että näin tietoyhteiskunta tulee lähelle ja osaksi kaupunginosien ihmisiä eräänlaiseksi yhteiseksi muistiksi. Hanke yrittää myös monipuolistaa lasten lukemista, minkä takia kaunokirjallisuutta halutaan suunnata erityisesti sellaisille oppilaille, jotka uhkaavat syrjäytyä lukemiskulttuurista.

Oulusta valitaan loppukevään aikana 12 pilottikoulua, jotka saavat koulutusta ja kalustoa uudenlaisen koulukirjaston kehittämiseen. Hankkeeseen osallistuu myös Ylivieskan seutukunta, josta mukaan tulee yhteyshenkilö. Kontturin toiveissa on, että kirjastojen aineistoa päästään siirtämään yhteiseen tietokantaan kesän aikana.

Artikkelin lähde Kaleva