Ambulanssiväen vastuu vain korostuu

Maaherra Siuruainen patistaa kuntia huolehtimaan, että sairaankuljetuksen taso säilyy

Timo Myllykoski

OULU Sairaankuljetuksen vastuu kasvaa, kun terveydenhuollon päivystyspisteitä keskitetään entistä harvempaan. Oulun läänin maaherra Eino Siuruainen patistaa kuntia ja terveydenhuollon kuntayhtymiä pohtimaan vakavasti sitä, miten potilaan oikeusturva ja hyvä hoidon taso turvataan kuljetusmatkojen kasvaessa.

”Tässä on kyse niin maallisesta asiasta kuin logistiikasta. Kun palvelut keskittyvät, niin välimatkat pitenevät. Silloin on sairaankuljetuksessa otettava huomioon se, ettei missään vaiheessa tule katkeinta, vaan jokainen saa tarvitsemansa palvelun.”

Pitkien välimatkojen aiheuttamat ongelmat korostuvat sitä mukaa, mitä pohjoisemmaksi Suomea mennään. Samalla korostuu pelastushelikoptereiden rooli.

Siuruainen pitää käsittämättömänä sitä, että esimerkiksi pelastushelikopteri Sepeä joudutaan pitämään ilmassa lähestulkoon yksityisten ihmisten varoilla ja nappikaupalla.

”Kun puhutaan kuljetushelikoptereista, niin pitäisi muistaa, että sotilaiden lisäksi myös siviilit tarvitsevat niitä”, maaherra huomauttaa.

Sairaanhoitopiirillä oma ohjeistus

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä sairaankuljetuksen kehittämiseksi on tehty jo useita vuosia määrätietoista työtä. Yhtenä lähtökohtana on ollut nimenomaan se, että päivystyspisteet keskittyvät, sanoo ensihoidon vastuulääkäri, apulaisylilääkäri Matti Martikainen.

”Joissakin harvoissa tapauksissa potilaan kuljetusmatka lähimpään päivystyspisteeseen pitenee, mutta tämä on huomioitu ja on lähdetty nimenomaan siitä, että sairaankuljetuksella on entistä suurempi vastuu potilaan hoidosta alkuvaiheessa.”

Tämä tuli Martikaisen mukaan esille muun muassa Oulun seudun yhteispäivystystä kehiteltäessä muutama vuosi sitten. Sairaalan ulkopuoliseen toimintaan rakennetun ensihoitojärjestelmän keskeisenä osana on sairaankuljetuksen kehittäminen niin, että ambulanssityhjiöitä ja pitkiä etäisyyksiä pystyttäisiin palvelemaan paremmin.

Jotta sairaankuljettajat pystyvät vastaamaan tähän haasteeseen, on heidän tason nostamista lähdetty rakentamaan systemaattisesti. Martikaisen mukaan myös sairaankuljettajat itse ovat olleet erittäin aktiivisia tässä asiassa.

Sairaankuljetuksesta vastaa perusterveydenhuolto eli terveyskeskukset, joilla onkin Martikaisen mukaan asiassa suuri sananvalta. Sairaanhoitopiiri on mukana koordinoimassa ja ohjeistamassa kokonaisuutta, johon kuuluu myös pelastushelikopteri Sepe.

”Koko toiminta perustuu siihen, että meillä on toimiva sairaankuljetus eli maakuljetusorganisaatio, jota ilmakuljetus tietyissä tapauksissa täydentää tuomalla ensihoitolääkärin lisäavuksi muulle ensihoitohenkilöstölle”, korostaa Martikainen.

Sairaankuljetus on keskeinen elementti

Lääninlääkäri Aira Uusimäki sanoo maaherra Siuruaisen puuttuneen erittäin tärkeään asiaan, ja täysin aiheesta. Kun kehittämishaasteet ajavat kuntia keskittämään palveluitaan, tulee sairaankuljetuksen tason turvaaminen pitää koko ajan mielessä, hän toteaa.

”Sairaankuljetus kuuluu varsin keskeisenä elementtinä terveydenhuollon kenttään. Kansalaisen kokema turvallisuuden tunne on sitä, että jos hätä tulee ja soittaa

hätänumeroon, niin sieltä tulee osaava porukka apuun. Se on perustavaa laatua oleva asia.”

Uusimäen mielestä Oulun ja Lapin läänin ongelmat eivät juurikaan eroa toisistaan.

”Oulun läänissäkin on pitkiä etäisyyksiä, ei siitä mihinkään pääse”, hän sanoo.

SITAATTI: Oulun seudun yhteispäivystys ei sinänsä ole uusia asia, mutta nyt on monissa muissa paikoissa ja muualla Suomessa lisääntymässä se, että päivystyksiä keskitetään.

Matti Martikainen

ensihoidon vastuulääkäri

Sairaankul-jetusten tarve lisääntyy väen ikääntyessä

Anne Helaakoski

RAAHE Sairaankuljetuksien määrä on kasvanut vuosi vuodelta, kertoo nelisen vuotta alalla toiminut Jari Veikkolainen Raahen Ensihoito Ky:stä. Vanhuksia tulee koko ajan lisää, kun suuret ikäluokat ikääntyvät. Sairaankuljetusten tarve lisääntyy vääjäämättömästi koko ajan.

Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymän alueella toimii ostopalveluna yhteensä kolme sairaankuljetusyrittäjää. Ruukkissa on oma auto, joka hoitaa Ruukin alueen sekä osan Siikajokea. Raahessa autoja toimii kaksi. Veikkolainen hoitaa yhtiötoverinsa kanssa kiirekyydit ja kakkosauto siirtokyydit.

Arkisin Veikkolainen päivystää jatkuvasti lähtövalmiina Raahen terveyskeskuksella aamukahdeksasta iltaneljään. Loppuvuorokaudet sekä viikonloput päivystetään kotona ja lähtövalmius on 15 minuuttia. Käytännössä on oltava koko ajan valmiina lähtöön.

”Ainaiseen varpaillaan oloon tottuu ajan myötä. Mitään suurempia ei kotona juuri kuitenkaan ehdi tehdä.”

Alkuvuosi on ollut sairaankuljettajille kiireistä aikaa. Flunssa-aalto sekä liukkaat kelit työllistävät. Seuraava kiireaika ajoittuu yleensä syksyyn.

Kapasiteetti riittää vielä

Veikkolaisen mukaan alueen sairaankuljetuskapasiteetti on ainakin tällä hetkellä riittävä ja kuljetukset on pääsääntöisesti saatu hoidettua hyvin. Välillä tosin käy niin, että kaikki autot ovat yhtä aikaa ajossa.

”Silloin apuun tulee ensivastesysteemi, joka meillä on joka kunnassa. Raahessa siitä vastaa palolaitos ja esimerkiksi Pyhäjoella SPR ja palolaitos yhteistyössä.”

Sairaankuljetus toimii tarvittaessa myös yli kuntayhtymän rajojen. Jos tarvetta on, raahelaiset tuuraavat esimerkiksi Vihannin tai Ylivieskan ajoja ja päinvastoin. Yhteistyötä on pakko tehdä, kertoo Veikkolainen. Viimekädessä hätäkeskus määrää, minne kunkin auton on mentävä.

Vastuu sairaankuljetuksen järjestämisestä on kuntayhtymillä, jotka hankkivat kuljetukset ostopalveluina. Joillakin paikkakunnilla on myös terveyskeskusten omia autoja, kuten Raahessakin aikaisemmin.

Porrasteinen ensihoitojärjestelmä

- Oulun seudun ensihoito perustuu portaittaiseen toimintaan. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä ja alueen terveyskeskuksilla on keskeinen hallinnollinen rooli toiminnan ohjeistamisessa, valvonnassa ja koulutuksen järjestämisessä.

- Jokaisen kunnan alueella on vähintään yhden sairaankuljetusyksikön oltava välittömässä lähtövalmiudessa.

- Sairaanhoitopiirin alueella tulee kaikkien kiireelliseen sairaankuljetukseen osallistuvien olla vähintään perustasolla. Sekä perus- että hoitotason tietojen ja taitojen omaksuminen ja ammattitaidon säilyminen varmistetaan sairaanhoitopiirin järjestämissä testauksissa.

Artikkelin lähde Kaleva