Kodinkoneen matka jatkuu

Se-romulle tulossa vastaanotto- ja esikäsittelypiste Ylivieskaan

Liisa Lehto-Peippo

YLIVIESKA Ongelmajätteeksi luokitellun sähkö- ja elektroniikkaromun (ser) kierrätys kaikissa EU-maissa pistää vauhtia käytännön valmisteluihin.

Kuluttajan tulee voida palauttaa vanha laite veloituksetta joko kauppaan tai alueelliseen vastaanottopisteeseen, jonka toiminnasta vastaa kunta. Toiminta rahoitetaan tuotteen hintaan sisällytettävällä kierrätysmaksulla.

Suomessa tuottajat ovat pari vuotta sitten perustaneet Ser -Tuottajayhteisö ry:n (Ser-ty). Yhteisö on valmistellut yhteistyössä kaupan ja useiden kuntien kanssa järjestelmän, jonka on määrä kattaa tulevaisuudessa koko maa. Ser-tyyn kuuluu tällä hetkellä 25 laitevalmistajaa ja maahantuojaa. Nämä edustavat noin 80 prosenttia laitteiden kuluttajamarkkinoista.

Ser-ty on tehnyt oman linjauksensa, jonka mukaan se-romun esikäsittelyn hoitavat ns. kolmannen sektorin yksiköt, jotka eivät toimi pelkillä bisnesarvoilla, kuten Työvalmennuskeskus Sytyke.

Alueellisia se-romun vastaanottopisteitä on suunniteltu perustettavan Suomeen reilut sata, yksi niistä Työvalmennus Sytykkeen yhteyteen Ylivieskaan.

Palvelee isoa aluetta

Sytykkeeseen tulee myös jätteen alueellinen esikäsittely, joka palvelee työnjohtaja Jukka Mansikkamäen mukaan ainakin Jokilaaksojen Jäte Oy:n aluetta. Siihen kuuluu 21 kuntaa. Se-romun käsittely työllistää Sytykkeessä 5-10 henkeä.

Sytyke, jotta ylläpitää Hengitysliitto elHeli Heli ry, on vuokrannut tarkoitukseen läheiseen VR:n vanhan tavara-aseman tilmoja. Tarvittavat luvat ovat haettavina, ja tiloja kunnostetaan kiireesti tarkoitukseen. Lämmintä tilaa terminaalissa on sadan neliön verran ja kylmää katettua tilaa noin 700 neliötä. Jääkaappeja, pakastimia, helloja ja pesukoneita on jo terminaalin suojissa.

Alueellisia vastaanotto- ja käsittelypisteitä on suunnitteilla ensivaiheessa lisäksi muun muassa Ouluun, Forssaan, Turkuun, Mikkeliin, Laukaaseen ja Vaasaan.

Sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätystä koskeva direktiivi on EU:n ympäristövaliokunnan käsittelyssä kevään aikana ja se hyväksyttäneen europarlamentissa kesän loppuun mennessä. 18 kuukauden siirtymäajan kuluessa kunkin jäsenvaltion on saatettava kansallinen laki voimaan. Suomessa lakiehdotus on ollut valmiina jo pari vuotta, mutta se vedettiin takaisin odottamaan direktiiviä.

Kokemusta kertynyt

Työvalmennuskeskus Sytyke ja Ylivieskan kaupunki perustivat kierrätyskeskuksen vuonna 1995. Sytykkeelle on ehtinyt muun kierrätyksen ohella kertyä kokemusta jo ser-kierrätyksestäkin. Koska suuri osa siitä on yksinkertaista käsityötä, se soveltuu hyvin työvalmennuskeskuksen työntekijöille.

Esimerkiksi kylmälaitteista on poistettu freonit ja takalauhdutinsäleiköt, hyllyt sekä kompressorit, joista on erotettu öljy. Ne ovat menneet materiaalikierrätykseen tai ongelmajätelaitokselle. Kuoret ovat päätyneet kaatopaikalle ja sieltä edelleen eteenpäin.

Vastaanotetusta laitteesta on peritty taksa, jonka Jokilaakson Jäte Oy on perinyt kaatopaikalle vietävästä laitteesta. Kylmälaitteen hinta on 21 euroa (noin 125 markkaa). ”Hintaa, jossa ei ole yhtään ilmaa, kuluttajat eivät mielellään maksaisi”, Mansikkamäki sanoo.

Jukka Mansikkamäki toteaa, että olisi kaikkien edun mukaista, että Suomeen saataisiin laki heti direktiivin voimaantulon jälkeen. ”Kuluttajalle hävittäminen on nykyisellään hyvin kallista”, hän toteaa.

Aluksi Sytyke valmisti vastaanottamistaan pakastimista kompostoreita, joilla oli suuri kysyntä. Välillä arkkupakastimista oli jo pulaa. Muutama vuosi sitten tavaraa alkoi Mansikkamäen mukaan tulla niin paljon, että jouduttiin miettimään, mihin sen kanssa joudutaan. ”Yksi erä on touhuttu teolliseen hävitykseen loppupaikkaansa.”

Jokilaaksojen Jäte Oy:n ja kuntien kanssa Sytyke on järjesti vuoden 2000 syksyllä viikon mittaisen kampanjan, jossa se-romua sai toimittaa tiettyihin pisteisiin maksutta. Kampanjassa kertyi yli 4 000 erilaista konetta, kun niitä odotettiin kertyvän vain kymmenen prosenttia tästä määrästä.

Se-romun esikäsittely pyritään Jukka Mansikkamäen mukaan tekemään mahdollisimman lähellä jätteen syntypaikkaa, jotta se olisi taloudellisesti järkevää. ”Käsittelyssä ei liioin kannata tehdä käsin sellaista, mikä voidaan tehdä muualla koneella edullisemmin. Osa purkujätteestä saadaan jäämään rahanarvoisena tavarana omalle alueelle.”

Liisa LEHTO-PEIPPO

Terminaalissa tilaa. Työvalmennuskeskus Sytyke on vuokrannut se-romun vastaanotto- ja käsittelytiloiksi entisen VR:n tavara-aseman tiloja, jonne on jo ehtinyt kertyä tavaraa. Kun työt kunnolla alkavat vastaanotto ja käsittely työllistävät Jukka Mansikkamäen mukaan 5-10 henkeä.

Artikkelin lähde Kaleva