Artikkelin lähde Kaleva
Hirsitalojen puut ajettava kaukaa
Pohjoisen hirsiteollisuus sai syvät arvet laajasta vanhojen metsien suojelusta
Aimo Kajava
PUDASJÄRVI Hirsitaloteollisuudessa eletään erikoisia aikoja, sillä maailmanlaajuisesta taantumasta huolimatta alan päällimmäinen murhe ei ole notkahtaneet myyntiluvut.
Jatkuvasti vientiä kasvattaneet hirsitalojen valmistajat selvisivät viime vuonna taloudellisesti hyvin, sillä se oli koko alan historian toiseksi paras vuosi.
Homeongelmien ja yleistyneiden allergioiden vuoksi suosiotaan kasvattaneiden hirsitalojen tuotantoa rassaa kaksi asiaa: laaja metsien suojelu ja tiukat rakennusmääräykset kotimaassa.
Suojelu on suuri riesa etenkin pohjoisessa. Viranomaisten tiukka linjaus kiusaa läpi maan, sillä hirsitalojen tekeminen on hankalaa tavanomaisille omakotialueille.
Maan toiseksi suurimmalla hirsitalotehtaalla Kontiotuote Oy:llä tilanne näkyy hyvin. Järeää puuta joudutaan kuljettamaan jo 120 kilometrin päästä. Vanhojen metsien suojeluohjelman vahvistamisen jälkeenkin yhä suojelijoiden esittämät rauhoitusvaatimukset huolestuttavat jalostajia.
”Olisimme olleet jo hätää kärsimässä, ellei Metsähallitukselta vielä suojeltavaksi vaaditut alueet olisi olleet näin kuusivaltaisia”, kertoo Kontiotuote Oy:n toimitusjohtaja Jalo Poijula.
Metsähallitus toimittaa tehtaan tarvitsemasta puusta suurimman osan, pieni osa tulee Venäjältä ja loput yhtiö ostaa suoraan.
Kontiotuote tarvitsee puuta vuodessa 120 000 kuutiota, eli noin 10 rekkakuormaa päivässä.
Pohjoisen laajan suojelun vuoksi sahatukki joudutaan tuomaan Kuhmon ja Sodankylän väliltä. Tilannetta kuvaa hyvin se, että tärkeimmältä hankinta-alueelta, Pudasjärveltä, Taivalkoskelta ja Puolangalta on suojeltu yksistään Metsähallituksen maita 92 000 hehtaaria, 920 neliökilometriä.
”Laskin kerran, että alue olisi sata metriä leveä kaistale läpi Suomen”, Poijula sanoi.
Jäykät määräykset jarru kotimaassa
Parinkymmenen suurimman tehtaan etujärjestön Hirsitaloteollisuus ry:n puheenjohtajana toimiva Poijula ihmettelee kotoista pykäläviidakkoa, joka käytännössä estää hirsitalojen tekemisen nykyisille omakotialueille.
”Omakotirakentaminen keskittyy kaupunkeihin, minkä vuoksi hirsitalojen valmistajille tilanne on hankala”, Poijula harmittelee.
Hänen mukaan kotimaiset määräykset ovat erikoisia, sillä kaavoitus sallii kyllä taloihin kaikenlaisia omalle rakennuskultuurille vieraitakin ratkaisuja. Hirsitalo sen sijaan pitäisi vuorata, että se on määräysten mukainen. Esimerkiksi päävientimaassa Saksassa tällaisia esteitä ei ole juuri lainkaaan. Hirsitaloja voidaan tehdä omakotialueille pienillä ulkonäköä yhtenäistävillä muutoksilla.
”Viranomaismääräyksissä mennään kuitenkin koko ajan parempaan suuntaan”, Poijula kertoo.
Poijula on tyytyväinen Oulun yliopiston arkkitehtiosaston ja hirsiteollisuuden yhteisprojektista, jossa massiivisille puutaloille ollaan varaamassa oma alue Pyykösjärven lähelle. Kaavan valmistuttua aluetta on tarkoitus päästä rakentamaan vuonna 2 003.
Kasvu haettava ulkomailta
Muutamista konkursseista huolimatta hirsitalovalmistajia riittää Suomessa. Tuotannon arvo oli viime vuonna reilut 200 miljoonaa euroa, josta kotimaan osuus on noin puolet.
Poijulan mukaan ala on terve, vaikka kotimaiseen kysyntään nähden tuotantoa on kaksinkertainen määrä. Hirsitalotuotannossa kasvu on haettava viennistä.
Maailman talouden heilahtelut ovat heijastuneet myös hirsiteollisuuteen. Suhdanteiden suunnat ja arviot käyrien kääntymisestä näkyvät myös tällä saralla.
”Hirsitaloteollisuuden jäsenyrityksistä vuoden vaihteessa kerättyjen tietojen perusteella tilauskannat paremmat kuin vuosi sitten”, Poijula kertoo.
Hänen mukaan taantuma jatkuu selvästi Saksassa ja toiseksi tärkeimmässä ostajamaassa Japanissa mennään myös alaspäin.
”Luulen, että tänä vuonna Venäjä menee jo Japanin edelle”, Poijula arvioi.
Pudasjärvellä Iso-Syötteen viriämisestä on merkkejä myös mökkirintamalla. Paikalliselta tuottajalta on menossa lähimmälle tunturille kymmenkunta loma-asuntoa. Kunnolla liikkeelle päästään vasta ensi kesänä, jolloin tiestö ja muu perusrakentaminen valmistuu.
”On oltu huolissaan, vieläkö nuoret alkavat mökkeilemään. Niin se vain onneksi näyttää käyvän, että perheiden perustamisen jälkeen nuorempi sukupolvikin ryhtyy hankkimaan loma-asuntoja”, Poijula kertoo.
Hirsi 1, lähis salvukoneesta
Aimo Kajava
Tuplasti kapasiteettia. Kotimaiseen kysyntään nähden hirsitaloja valmistetaan kaksinkertainen määrä.
Hirsi 2, mies koneella
Aimo Kajava
Puut kaukaa. Laajan suojelun vuoksi hirsitaloihin tarvittavat järeät puut joudutaan kuljettamaan kaukaa. Timo Ylitalo salvaa pyöröhirsiä.
Hirsi 3, miehet uuden linjan edessä
Aimo Kajava
Uudet konstit. Lamellihirsien tekoon kehiteltiin kovaan lämpöön perustuva linja, jolla puut liimautuvat hetkessä. Toimitusjohtaja Jalo Poijula (vas.) keskustelee Erkki Lämsän kanssa. Takana liimattavat puut kuumenevat sähköisillä säteilijöillä..
Artikkelin lähde Kaleva